Pienikin liikunnan lisääminen tuo paljon positiivista

0
Minna Säpyskä-Nordberg kertoi faktoja ikäihmisten liikkumisesta.

Torstaina Crusellissa kokoontui ensimmäistä kertaa Uudenkaupungin liikuntaraati. Kokoontumisen taustatekijänä on Voimaa vanhuuteen -hanke, jossa kaupunki on mukana kolmen vuoden ajan. Käytännössä hanketta toteuttavat yhdessä U-sote ja kaupungin liikuntapalvelut.

Raatilaisina olivat mukaan ilmoittautuneet uusikaupunkilaiset päättäjät ja ikäihmisten parissa toimivien järjestöjen edustajat. Illan aikana kuultiin yleisesitys liikunnan merkityksestä ikäihmisille ja sen jälkeen pohdittiin työryhmissä, miten kaupungin liikuntapalveluja ja -paikkoja voisi kehittää palvelemaan paremmin ikäihmisiä.

Voimaa vanhuuteen -hankkeen kohderyhmänä ovat yli 75-vuotiaat vähän tai ei ollenkaan liikkuvat. Uudessakaupungissa käyneen hankkeen suunnittelijan Minna Säpyskä-Nordbergin mukaan tavoitteena on edistää toimintakyvyn säilymistä ja sitä kautta parantaa elämän laatua ja muun muassa mahdollistaa kotona asumisen entistä pidempään.

– Kohderyhmällä on ulkona liikkuminen vähentynyt, tuolilta ei tahdo päästä ylös, rappusissa on vaikeaa ja kaupassa pitää välillä nojata ostoskärryyn. Kaatumisen pelko on myös lisääntynyt, Säpyskä-Nordberg kertoi.

Liikkumisen vähentyminen heikentää lihasvoimaa ja se taas lisää riskiä sairastua moniin tauteihin tai aiheuttaa kaatumisia ja loukkaantumisia.

– Jos liikkuu vain kotona noin 2000 askelta päivässä, vähenee lihasmassa parissa viikossa 1–3 prosenttia ja sen myötä lihasvoimasta katoaa jopa 15 prosenttia.

Kaatumisen yhtenä ikävimpänä seurauksena voi olla lonkkamurtuma. Uudessakaupungissa tilastoitiin yli 65-vuotiaiden lonkkamurtumia viime vuonna 33 kappaletta ja niiden aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle olivat noin miljoona euroa.

– Noin puolet näistä olisi ehkäistävissä säännöllisellä voima- ja tasapainoharjoittelulla.

Faktat ovat selviä, mutta miten sitten saadaan liikkumaan se osa ikäihmisistä, jotka eivät sitä tee. Yksi tekijä on tietenkin liikuntapaikkojen laatu ja saavutettavuus, mutta tarvitaan lisäksi ja ennen kaikkea ikäihmisen omaa motivaatiota.

– Haemmekin toimintaan mukaan nimenomaan sellaisia järjestöjä ja tukihenkilöitä, jotka toimivat ei-liikkuvien ikäihmisten joukossa. Urheiluseurat ja vastaavat pitävät kyllä huolen niistä, joilla liikunta on elämäntapa.

Työryhmissä pohdittiin ongelmakenttää monelta taholta. Yksi ryhmä sai teemakseen liikuntaan liittyvän neuvonnan, yksi pohti sisällä ja ulkona toteutettavaa ohjattua ryhmäliikuntaharjoittelua ja kolmas mietti paikkakunnan liikkumisympäristöä.

– Liikunnan harrastaminen ryhmässä pitäisi olla matalan kynnyksen toimintaa. Kotioloissakin voi tehdä monenlaista, kunhan on tietoa. Mutta ennen kaikkea tarvitaan motivaatiota, pienikin liikunnan lisääminen tuo elämään merkittäviä positiivisia asioita.

Työryhmien tuloksista raportoidaan myöhemmin.

Jussi Arola

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän