”Tarvitaan vain rohkeita ihmisiä”–Työväentalolla juhlittiin taloa ja yhdistystä

0
Juhlan lopuksi laulettiin yhdessä Työväenmarssi.

Työväentalolla pidettiin sunnuntaina tuplajuhlat. Uudenkaupungin työväenyhdistys perustettiin elokuussa 130 vuotta sitten. Yhdistys tunnetaan nykyään nimellä Uudenkaupungin sosialidemokraatit ry. Toinen ”sankari” oli itse talo, jonka valmistumisesta tulee marraskuussa kuluneeksi 115 vuotta.

– Merimiesten perustama yhdistys syntyi tarpeeseen. Oli tarve sivistää työväkeä, huolehtia työttömistä ja vähempiosaisista, kehittää kaupunkia, vaatia maahan yleistä äänioikeutta ja saada kaupungin työväen ääni kuuluviin, totesi avaussanoissaan Uudenkaupungin sosialidemokraatit ry:n puheenjohtaja Jaana Vasama .

Heti yhdistyksen perustamisen jälkeen alettiin puuhata omaa taloa toiminnan keskipisteeksi ja monien mutkien ja ahkeran talkooväen voimin sellainen saatiin 15 vuotta myöhemmin.

– Tarvitaan vain rohkeita ihmisiä ja heitä on puolueessamme ja yhdistyksessämme aina riittänyt. 130 vuoteen mahtaa ylä- ja alamäkiä. Arkistoista avautuu elävä kuva siihen, mitä tässä talossa, yhdistyksessä ja koko kaupungissa on tapahtunut vuosien varrella.

Rahasta on ollut aina pulaa, mutta siitä huolimatta monesta vaikeudesta ja ongelmasta on selvitty, yhdessä ja saatu vuosien aikana paljon hyvää aikaiseksi, yhdessä.

– Olen valtavan ylpeä siitä, että saan olla mukana tässä historiallisessa ketjussa.

Eduskunnan terveiset juhlaan toi kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta . Hän kertasi nykyisen hallituskauden tapahtumia ja totesi kauden olleen vähintäänkin haastava.

– Korona asetti päättäjät vaikean tilanteen eteen ja hallitus joutui tekemään raskaita päätöksiä, jollaisia ei koskaan aikaisemmin ole jouduttu tekemään, hän totesi.

Pandemian helpottaessa syttyi Euroopassa sota ja se on muuttanut Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Suomi on menossa Natoon ja tätä olisi Elorannan mukaan ollut hyvin vaikea uskoa vielä vuosi sitten.

– Ukrainan sota koskettaa meitä kaikkea, olemme osoittaneet myötätuntoa ja solidaarisuutta ukrainalaisille. Samalla on inflaation kiihtyessä ja hintojen noustessa herännyt huoli omasta toimeentulosta.

Tähän tilanteeseen hallitus on vastannut useilla budjettiriihen päätöksillä, sillä Elorannan mukaan kriisiä ei voi maksattaa pienituloisilla ja vähävaraisilla.

– Vaikeista ajoista huolimatta SDP-vetoisen hallituksen johdolla on saatu aikaan erittäin paljon suuria ja pitkään toivomiamme uudistuksia sote-uudistuksesta oppivelvollisuuden laajentamiseen ja vanhustenhoivan henkilöstömitoitukseen. Ikäihmisten ja muiden pienituloisten toimeentuloa on parannettu usein eri toimin ja perhevapaauudistus on saatu valmiiksi.

Juhlapuhuja Erkki Liikanen käsitteli Euroopan ja Suomen historiaa toisen maailmansodan jälkeen. Liikanen on pitkäaikainen kansanedustaja, ministeri, suurlähettiläs, komissaari ja Suomen Pankin pääjohtaja, joten hänellä on ymmärrystä suurille linjoille mutta myös keventävää annettavaa pienten anekdoottien muodossa.

– Stalin oli uhkapeluri, joka erehtyi pahasti ainakin yhdessä asiassa. Talvisodan piti olla lyhyt ja päättyä paraatimarssiin Helsingissä kansan hurratessa, mutta toisin kävi, talvisota oli Neuvostoliitolle nöyryytys. Tilanteessa on paljon samaa kuin Putinin Ukrainan-retkessä.

Toisen maailmansodan jälkeen Eurooppaa alettiin yhdistää, syntyi Saksan ja Ranskan ympärille Hiili- ja teräsunioni, josta aikanaan kehittyi EEC. Ajatus oli, että tiivis yhteistyö estää tulevat sodat.

– Suomella oli YYA-sopimus eli kaikkeen piti pyytää lupa. Suomi ei virallisesti voinut lähentyä Eurooppaan, mutta epävirallisesti ovia pidettiin auki.

Suomi pääsi lopulta ulkojäseneksi EFTAan, mutta vasta Neuvostoliiton hajoaminen 1990-luvun alussa muutti kaiken, neuvoteltiin YYA-sopimus nopeasti uusiksi ja lähdettiin Ruotsin ja Itävallan mukana hakemaan EU:n jäsenyyttä.

– Myös viime vuosikymmeninä on tapahtunut isoja mullistuksia. Internet mullisti tiedonvälityksen, Kiina on palannut pitkän eristäytymisen jälkeen aktiiviseksi toimijaksi ja maailma on yhdistynyt, jonka huono puoli näkyi, kun pandemia katkaisi globaalit toimitusketjut.

– Venäjän käyttäytymistä tulee kritisoida ja vastustaa, voiman käyttö ei saa voittaa laillisuutta. Onneksi Kiina ja Intiakin ovat viime viikkoina antaneet merkkejä siitä, että nekään eivät hyväksy Venäjän toimia.

Puheiden välillä esiintyivät Jaana Vasaman säestyksellä Fanni Korsman , Tuula Stenroos ja Minna Bergström . Jaana Vasama haastatteli työväentalosta kirjan kirjoittanutta Kaarina Liukkosta . Kirjasta ja sen tekijästä on myöhemmin tulossa oma juttunsa Uudenkaupungin Sanomiin .

Lopuksi laulettiin yhdessä Työväenmarssi ja nautittiin kakkukahvit.

Jussi Arola

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän