No, voi olla yllätys teille lukijoille, mutta se on totta. Nepalissa meillä on sellainen kulttuuri, jossa lapset asuvat aina vanhempien kanssa paitsi tytöt.
Oikeasti, se oli minulle outoa, kun näin ja kuulin, että lapset usein asuvat yksin, kun he täyttävät 18–20 vuotta. Syy voi olla opiskelua tai yksityisyyttä varten tai mitä vaan, mutta mietin miten niin nopeasti lapsi – vaikka onkin aikuinen – voi asua yksin tuon ikäisenä.
Luin monta kirjaa ja itse kokeilin keskustella suomalaisten kanssa tästä. Sitten tuli mieleeni, että se on oikeasti hyvä olla yksin tuon ikäisenä. Se lisää itsenäisyyttä ja mieli toimii hyvin ja tehokkaasti, jos pitäisi tehdä itse kaikki (ruoka, asunto, auto, jne.).
Usein, jos me olemme meidän vanhempiemme luona, emme murehdi paljon rahasta, ruoasta, asunnosta tai mistä vaan. Me olemme heidän huollettavanaan. Itse en ollut kuullut kesätyöstä ennen kuin olin tullut Suomeen.
Itse olin työssä röntgenhoitajana Nepalissa 22-vuotiaana. Siihen asti olin kokonaan vanhempien huollettavana ja se oli normaalia silloin, mutta nyt kun mietin, se tuntuu hauskalta, miten minä voin olla niin pitkään heidän huollettavanaan.
Vaikka olin töissä silloin, asuin vanhempien kanssa. Hyvä puoli on, että me olimme yhdessä; isäni aina sanoi meille, ainakin ruoan aikana kaikkien pitäisi olla yhdessä, ikävä häntä.
Vanhempien kanssa tuntui aina siltä, että me olemme suojattuja. Vanhemmillakin voi olla hyvä olo, kun he voivat olla lapsenlapsen kanssa, ja joku on aina hänen kanssaan, kun hän ei pysty tekemään mitään ikänsä vuoksi. Masennusta on niin paljon vähemmän Nepalissa sen takia.
No, on ikävä sanoa, mutta sen takia monet haluavat ainakin yhden pojan perheeseen ja se ärsyttää minua paljon. Minun mielestäni, jos meillä kulttuurissa ollaan vanhempien kanssa, sitten sen pitäisi olla molemmille eli tytöille ja pojille.
Jossain paikoissa se on muuttunut, mutta erityisesti kylissä on edelleen sama tilanne. Ainakin minun perheessäni meillä ei ole veljeä ja nyt minun isäni ja äitini ovat minun isosiskoni kanssa.
En tiedä mikä kulttuuri on hyvä, koska molemmissa on hyvät ja huonot puolet. Te voitte itse miettiä ja kertoa mielipiteenne tämän sanomalehden kautta.
Pooja Shah
kirjoittaja on muuttanut
Uuteenkaupunkiin Nepalista ja opiskellut suomen kieltä