Musiikkikasvattaja Tuuli Paasolainen laittoi luentonsa aikana aikuiset leikkimään laulujen mukana. Varhaiskasvatuksen henkilöstö osoitti olevansa varteenotettava kuoro, sillä laulu raikasi hienosti Crusellin salissa. Lisäksi illassa kuultiin varhaiskasvatuksen johtaja Annina Kiiverin alkupuheenvuoro, ja iltaa jatkettiin vielä Aquariuksessa ruuan äärellä jutellen.
Illan avasi alkupuheellaan varhaiskasvatuksen johtaja Annina Kiiveri, joka kertoi hieman jännittävänsä merkityksellistä iltaa.
– Läsnäolossa täällä on samanlaista merkityksellisyyttä kuin lasten kanssa, toteaa Annina Kiiveri puheen alussa.
Jo kahdesti koronapandemian vuoksi siirrettyä tilaisuutta on odotettu. Syksylle, toimintavuoden alkuun siirretyn tilaisuuden tarkoituksena on luoda yhteisöllisyyttä ja me-henkeä henkilöstön välillä.
Kiiveri muistutti henkilöstöä siitä, että kukaan ei tee tätä yksin ja joskus saa olla myös epävarma. Tilanteet töissä eivät aina ole helppoja, mutta jokaisella tulisi löytyä tahto toimia tilanteissa parhaalla mahdollisella tavalla.
– Meidän todellisuutemme rakentuu kohtaamisista. Ohikiitävissä hetkissä on tärkeää vuorovaikutuksen lämpimyys, kun pienen ihmisen iltapäivä on menossa pilalle kiertyneen sukan vuoksi. Aikuisen lämmin leikkisyys voi kääntää tilanteen taas iloksi, kertoo Annina Kiiveri omista teeseistään.
Omassa työssään, päätöksissään ja ratkaisuissaan Kiiveri kertoo pyrkivänsä siihen, että jokainen varhaiskasvattaja voi toimia työssään hyvin, sekä viihtyä että jaksaa työssään. Tulevalta toimintavuodelta Kiiveri toivoo tasaisuutta, pohdintaa, reflektiota ja ennen kaikkea aikaa, jotta varhaiskasvatukseen voidaan palauttaa työrauha, joka on ennen kaikkea lasten etu.
– Toivotaan, että koronan vuoksi ei tule rajoituksia, jotta se ei enää rajoittaisi kohtaamisia. Niitä tarvitsevat lasten lisäksi myös me aikuiset, päättää Kiiveri puheensa.
Ennen musiikkikasvatuskouluttaja Tuuli Paasolaisen astumista lavalle, Annina Kiiveri pyytää päiväkotiyksiköiden ja perhepäivähoitajia vuorotellen lavalle. Näin jokainen pääsee näkemään, keitä Uudenkaupungin varhaiskasvatuksen parissa työskentelee, joka taasen lisää yhteenkuuluvuutta.
Sibelius-Akatemiasta musiikinopettajaksi valmistunut Tuuli Paasolainen kertoo musiikin vaikutuksesta oppimiseen ja vuorovaikutukseen. Laulut ovat kuuluneet ihmisten yhteisöihin jo ainakin 40 000 vuoden ajan. Musiikilla on vahva voima ja vaikutus tänäkin päivänä.
– Jo pieni vauva reagoi herkemmin laulamiseen kuin puheääneen, kertoo Paasolainen.
Musiikki, laulut ja liike, kuten tanssi, tuovat meidät yhteisen tekemisen äärelle, vaikkei olisi yhteistä kieltä tai kaikki eivät osaisi puhua.
– Melodia auttaa sanojen ja kielen omaksumisessa, ja kun lapsi pääsee osallistumaan, hänen itsetuntonsa vahvistuu, joka taas vahvistaa oppimista. Kuvat ja pehmolelut voivat auttaa lapsia ymmärtämään, mistä laulussa on kysymys.
Pienet lyhyet laulut ovat hyviä pienelle lapselle tai kieltä opettelevalle. Toistojen ja onnistumisten kautta oppii uusia sanoja tai kokonaan uutta kieltä. Rytmi auttaa lasta kielen ja puheen tuottamisessa. Musiikin mukana tanssiminen ja liikkuminen voi olla myös sanatonta, mutta silläkin on suuri merkitys osallisuuden kannalta.
– Musiikki rauhoittaa, sillä lapsi kokee laulun turvallisena ja läsnä olevana. Soittoharrastus kehittää myös hienomotoriikkaa ja tarkkaavaisuustaitoja, muistuttaa Tuuli Paasolainen luennon lopuksi.
Sanni Artiola
