– Kiinnostusta osallistua kustannuksiin ei löytynyt, joten kaupunki päätti luopua ajatuksesta, Arvela-Hellén toteaa.
Yksi kiinteistö kuitenkin oli halukas rakentamaan omalla kustannuksellaan katulämmitystä nyt rakennettavalla katuosuudella ja kysyi lupaa kaupungilta. Nyt katulämmitystä rakennetaan parhaillaan ja se tulee Kodin Kangastuksen, Kesportin ja Telmarinin eteen. Kiinteistöyhtiön edustaja kertoo, että kun kiinteistössä toimivat yritykset innostuivat katulämmityksestä, kiinteistöyhtiö päätti selvittää, kuinka isot kustannukset katulämmityksestä koituisi.
– Rakentamisen kustannukset tuntuivat maltilliselta, kun pystymme hyödyntämään katulämmityksessä kaukolämpöverkostoon palaavaa vettä. Lisäksi katulämmitys ei ole jatkuvasti käytössä, vaan sitä käytetään lähinnä nollakelin tuntumassa ennaltaehkäisemään liukkautta. Kustannussäästöä tulee talvikunnossapidossa ja liikkeiden sisätilat pysyvät siistimpinä, kun ei hiekoitushiekkaa tule sisälle.
VSV-Energia Oy:n Teemu Niittymäki korostaa, että kyse on kokeilusta.
– Kokeilemme nyt yhden kiinteistöyhtiön edustalla, miten lämpimän paluuveden hyödyntäminen onnistuu. Kyse on vajaa 400 neliön alueesta, kun katulämmitys asennetaan viiden metrin leveydelle rakennuksen edustalle. Jos alue olisi suurempi, esimerkiksi koko katualue tai jokin pysäköintialue, silloin katulämmitys vaatisi oman kaukolämpöliittymän.
Alisenkadun kiinteistö on siis kaukolämmön piirissä ja kun kaukolämpövesi lähtee pois kiinteistöstä, vesi on vielä kohtuullisen lämmintä. Tätä hukkalämpöä hyödynnetään katulämmityksessä. Myös lämpöyhtiölle on hyödyllistä, että palaava vesi on viileämpää.
Kiinteistöyhtiön edustaja kertoo, että kustannukset jäävät kiinteistöyhtiölle, kaupunki ei osallistu kustannuksiin.
Arvela-Hellén on tyytyväinen, että katulämmitystä kokeillaan Alisellakadulla. Hukkaenergian käyttö on järkevää ja pilotti voi toimia esimerkkinä myös muille vastaaville ratkaisuille.
Katulämmitys olisi pitänyt toteuttaa toisella tavalla, rakentamalla alueelle oma kaukolämpöliittymä tai rakentamalla katulämmityksestä sähkölämmitteinen, mikäli koko katu olisi otettu lämmityksen piiriin. Yhden kiinteistön kustannukset jäävät nyt alhaisiksi, kun katulämmityksessä voidaan hyödyntää hukkalämpöä, lämmitettävän alan ollessa näin rajattu.
– Katulämmitystä ei käytetä kovilla pakkasilla, Niittymäki huomauttaa.
Alisenkadun uudistustyöt etenevät Arvela-Hellénin mukaan Sepänkadun ja Liljalaaksonkadun välillä ensimmäistä osuutta ripeämmin. Katuosuudelle asennetaan uuden kiveyksen lisäksi vanhoja reunakiviä, jotka rajaavat autoliikenteen alueen. Alisenkadun vanhat reunakivet eivät riittäneet kokonaan, vaan reunakiviä on jouduttu ottamaan uusimisen tarpeessa olevilta katuosuuksilta muun muassa Torikadulta. Tarkoitus on, että Torikadun reuna kunnostetaan ensi keväänä.
Alisenkadun yrittäjät ovat toivoneet, että katu olisi valmis jo joulun avajaisissa. Sitä Arvela-Hellén ei uskalla luvata.
– Toivotaan, että valmista olisi jouluksi.
Joulun avajaisiin mennessä kadun valaistuksen pitäisi sentään olla valmis, ainakin alkupätkän. Kadulle on jo asennettu yleisvalaistuksen lisäksi ns. gobo-valot. Kun niiden koristelevyt saadaan Uuteenkaupunkiin, kadulle voidaan heijastaa kaupungin lähisaaret: Lepäisen, Putsaaren ja Sinneskerit.
Kaupunki asentaa Alisellekadulle myös perinteiset jouluvalot.
– Ledvalot eivät vie paljon sähköä, niin eiköhän sentään jouluvalot pidetä, Arvela-Hellén viittaa sähkön säästökampanjaan.