Parin vuosikymmenen aikana orkesteri on niittänyt mainetta taitavana ja muuntumiskykyisenä soittajistona. Orkesterilla ei ole vakiintunutta kokoonpanoa, mutta sen muusikot ovat ammattilaisia ja heistä jotkut soittavat myös esimerkiksi pääkaupunkiseudun ”tavallisissa” sinfoniaorkestereissa.
Helsingin barokkiorkesterin eli tuttavallisemmin Hebon ohjelmiston keskiössä ovat barokkimusiikin ohella klassismin ja varhaisen romantiikan sävellykset. Oleellista on kunkin musiikin aikakauteen ja tyyliin sopivien soittimien ja esitystekniikoiden käyttäminen.
Orkesterin taiteellisena johtajana on toiminut vuodesta 2003 lähtien cembalisti ja kapellimestari Aapo Häkkinen , joka toteaa Crusellin valinnassa juhlakonsertin säveltäjäksi asioiden vain loksahtaneen paikoillensa.
– Crusell liittyy siihen samaan aikakauteen, joka on keskiössä myös Helsingin barokkiorkesterin repertuaarissa. Usein esitettyjen klarinettikonserttojen sijaan solistinumeroksi valikoitui Concertino, missä solistina esiintyy orkesterin omissa riveissä soittava fagotisti Jani Sunnarborg .
Konsertin avausnumero on melko usein esitetty Alkusoitto oopperasta Pikku orjatar , mutta väliajan jälkeen kuultava suuri kantaatti lausuntaosuuksineen eli deklamaatio Den siste kämpen (Viimeinen taistelu) kuullaan nyt julkisesti ensimmäisen kerran sitten säveltäjän elinvuosien.
– Sen ottaminen mukaan tuntui kiinnostavalta ja luontevaltakin sen jälkeen, kun orkesteri pari vuotta sitten oli levyttänyt Beethovenin vastaavantyyppisen musiikin näytelmään Egmont .
– Crusellin teos ei ole sen suora jäljitelmä, mutta samassa kategoriassa liikkuva sankarillisia aineksia ja lausuntaosuuksia sisältävä sävellys, Häkkinen luonnehtii.
Teoksen nuottimateriaali oli löydettävissä Tukholmasta Ruotsin kansallisarkiston kokoelmista. Helsingin Musiikkitalon konsertissa teoksen lausuntaosuudet esittää näyttelijä Frank Skog ja kuorona on saksalainen nuorisokuoro Audi Jugendchorakademie, jonka kanssa orkesteri on tehnyt yhteistyötä aiemminkin.
Tänä vuonna Turun yliopistossa Crusellista väitellyt filosofian tohtori Janne Palkisto toteaa juhlakonsertin ohjelmavalinnan olevan osoitus säveltäjän merkityksestä musiikkielämässämme.
1830-luvulla valmistuneen deklamaation eli lausuntaosuuksia sisältävän kantaatin varhaisvaiheet ovat vielä osin tarkentamista vailla.
– Säveltäjän elinaikaisista esityksistä on ollut hankala löytää tietoja, mutta merkinnät viittaavat kahteen esitykseen. Toinen on ollut puolijulkinen tapahtuma, jossa myös kruununprinssi on ollut läsnä. Tämän konsertin järjesti Tukholman Harmoniska sällskapet. Myöhemmin teos esitettiin myös julkisessa konsertissa, toteaa Palkisto.
– Ennen Den siste kämpen -teosta Crusell sävelsi myös vastaavanlaisen juhlakantaatin Götan kanavan vihkiäisiä varten, mutta tuosta teoksesta on säilynyt vain sen tekstiosuus, Palkisto jatkaa.
Tutkijoille riittäisi vielä työtä Crusellin elämänvaiheiden ja unhoon jääneiden teosten selvittämisessä. Häkkisen mukaan säveltäjän tuotanto on kuitenkin siinä määrin kompakti, että ei olisi kovin iso työ koota ja julkaista sävellysten puhtaaksi kirjoitetut ja painetut nuottilaitokset.
Myös säveltäjän elämäkerta odottaa yhä julkaisemistaan Crusellin syntymän 250-vuotismerkkipäivän lähestyessä vuonna 2025.
Heikki Valsta