Hella Wuolijoki oli suhdetoiminnan mestari mutta ei pullantuoksuinen mummo

0
Viro-päivän vieraana ollut Erkki Tuomioja sai Vakka-opiston Kräkin talon luentosalin täyteen kuulijoita.

Niskavuori-sarjastaan tunnettu näytelmäkirjailija ja Yleisradion entinen pääjohtaja Hella Wuolijoki ei ollut sellainen mummo, jolle lapsenlapsia viedään hoitoon. Siihen tämä monessa mukana ollut verkostoitumisen mestari oli aivan liian kiireinen. Erkki Tuomiojalla onkin vain vähän omakohtaisia muistoja isoäidistään: parhaiten mielessä on säilynyt kuva sängyssä loikovasta, lääkepurkkien ympäröimästä Hellasta.

– Hän ei maannut sängyssä vain sairaana, vaan muutenkin silloin, kun saneli sihteerilleen uusia näytelmätekstejä, Tuomioja kertoi.

Hella Wuolijoki syntyi Ella Murrikina Viron Tageperassa 1884. Perhe oli keskiluokkainen ja ajan tavan mukaan ensimmäisenä kotikielenä käytettiin saksaa. Viroa Ella alkoi puhua kotona vasta 12-vuotiaana.

Ella kävi koulunsa Tartossa ja osoittautui niin lahjakkaaksi, että kun koulu päättyi, hänet palkittiin kultamitalilla. Nuori nainen oli lahjakas myös sosiaalisesti, eikä pelännyt käyttää taitojaan ja viehätysvoimaansa edes itseään huomattavasti vanhempien ihmisten suhteen.

Eräs esimerkki tästä sumeilemattomasta rohkeudesta on se, että Ella pääsi poikkeusluvalla opiskelemaan Helsingin yliopistoon sen jälkeen, kun oli käynyt henkilökohtaisesti esittämässä opiskelutoiveensa Venäjän opetusministerille.

– Ella ei alun perin suunnitellut Suomeen jäämistä, sillä hänellä oli vahva ambitio lyödä itsensä läpi virolaisena kirjailijana. Hänen ensimmäinen näytelmänsä Talulapsed julkaistiin ja esitettiin Virossa 1912. Tuolloin Murrikista oli kuitenkin jo tullut suomalainen Hella Wuolijoki, kun hän oli avioitunut ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan sosialidemokraattina valitun Sulo Wuolijoen kanssa 1908. Liitto päättyi eroon 1923.

Kun ensimmäinen maailmansota syttyi 1914 Hella ryhtyi liikenaiseksi ja menestyi siinä aluksi erinomaisesti. Kaupanvälittäjänä Wuolijoki kokosi miljoonaomaisuuden, mutta myöhemmin puutavarakauppiaana päätyi konkurssiin 1931. Sen jälkeen Wuolijoki keskittyi kirjoittamiseen ja teki läpimurron 1936 ensi-iltansa saaneella Niskavuoren naiset -näytelmällä.

Hella Wuolijoki oli myös hyvin aktiivinen poliittinen taustavaikuttaja. Hän tunsi paljon ihmisiä ja seurusteli sulavasti kaikkien kanssa. Talvisodan alettua hän muun muassa tarjoutui käyttämään hyväksi vanhaa tuttavuuttaan Neuvostoliiton Tukholman lähettilään Aleksandra Kollontain kanssa avatakseen täysin poikki olleet yhteydet vain Terijoen haamuhallituksen tunnustaneen Neuvostoliiton kanssa. Tässä hän myös osittain onnistui.

– Jatkosodan aikana Wuolijoki yritti myös tuloksetta välittää kontakteja sodan estämiseksi. Sodan alettua hän otti vastaan vakoilutehtävissä Suomeen desanttina lähetetyn Kerttu Nuortevan ja kun tämä paljastui valtiolliselle poliisille, hänet vangittiin ja tuomittiin maanpetoksesta sotaoikeudessa elinkautiseen vankeuteen. Se, että Wuolijoen toiminta oli yksiselitteisesti sota-ajan lakien vastaista ja tuomio siten perusteltu on kiistatonta, mutta hänen motiiveitaan on tulkittu monella tavalla.

 

Sodan päätyttyä Wuolijoki vapautettiin. Hän oli joitakin vuosia keskeinen vaikuttaja uutta suuntaa etsivässä Suomessa ja toimi eräänlaisena luotettavuuslausuntojen antajana venäläisille. Wuolijoki ei liittynyt puolueeseen, mutta nousi varapaikalta kahdeksi vuodeksi eduskuntaan SKDL:n edustajana. 1945 Wuolijoesta tuli Yleisradion pääjohtaja.

– Hänet erotettiin neljä vuotta myöhemmin, mutta iso osa hänen uudistuksistaan radion ohjelmistossa jäi voimaan.

Hella Wuolijoki kuoli 1954 68-vuotiaana.

Erkki Tuomioja kertoi isoäidistään Tuglas-seuran, Viro-seuran ja Vakka-Suomen kansalaisopiston järjestämässä Viro-päivässä. Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) on Hella Wuolijoen tyttären Vappu Tuomiojan poika.

Pirkko Varjo

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän