Laseja oli kirjastolla kaksi kappaletta ja niiden käytöstä ja mahdollisuuksista oli kertomassa Leo Sakari CTRL Realitysta. Sakarilla itsellään on jo kymmenen vuoden kokemus VR-laseista ja niiden kanssa puuhailusta.
Sakari tähdensi, että kyseessä oli nimenomaan virtuaalitodellisuus, eikä lisätty todellisuus. Käytössä olleet lasit olivat Metan, ja niillä pääsi nimensä mukaisesti metaversumiin.
VR-laseilla oli mahdollista tehdä kolmea eri asiaa. Helpoin vaihtoehto oli katsella maisemakuvia 3D:nä. Kauniita saaristokuvia katsellessa tuntui, kuin olisi oikeasti ollut paikan päällä. Erityisen jännittävää oli, kun yhdessä kuvassa seisoi näkötornissa ja alas katsellessa alkoi oikeasti huimata.
– Kun laittaa lasit päähän, tuntuu kuin olisi ihan eri maailmassa, Sakari kuvailee.
Laseilla pystyi myös pelaamaan. Pelailu kiinnosti erityisesti paikalle saapuneita poikia, jotka odottivat malttamattomina omaa vuoroaan. Pelissä käytettiin VR-lasien lisäksi käsissä pidettäviä kapuloita, jotka lasit päässä näyttivät lasermiekoilta. Kuvitteellisilla miekoilla sitten tuhottiin eteen ilmestyviä esteitä. Peliin oli helppo uppoutua musiikin ja nopean temmon vuoksi.
Kellon lyödessä viisi, oli paikalla jo useampi VR-laseista kiinnostunut. Sakari esitteli laseja ja vastaili kysymyksiin parhaansa mukaan.
Topias Hirvonen ja Elias Nyman olivat tulleet kirjastoon vain viettämään aikaa ja huomanneet VR-lasien esittelyn. Pojat olivat kokeilleet laseja muutaman kerran aikaisemminkin ja halusivat nyt testata etenkin peliä.
Nyman kokeili ensin ammatilliseen koulutukseen tarkoitettua harjoitusta, jossa vaihdettiin autoon renkaat. Kun Nymanille laitettiin lasit päähän, ilmestyi hänen eteensä ohjetaulu, jota seuraamalla rengas vaihdettiin. Nymanin jälkeen myös Hirvonen kokeili vaihtaa renkaita, sitten pojat halusivat vielä pelata lasermiekkapeliä.
– Tämä renkaanvaihto on esimerkki siitä, miten VR-laseja voidaan käyttää opetuksessa, Sakari kertoo.
Opetuksessa voidaan lisäksi saada lasien käyttäjän avuksi opettaja avatarina paikan päälle. Silloin oppilas ja opettaja voivat siis olla fyysisesti aivan eri paikoissa, mutta opetus voidaan silti toteuttaa kädestä pitäen.
VR-lasit eivät ole vielä läheskään kaikille tuttuja, ja kokeilumahdollisuuden olikin tarkoitus lisätä tietoisuutta lasien mahdollisista käyttötarkoituksista. Moni kokeilija ei heti ymmärrä, että VR-laseilla on itse sisällä jossakin toisessa paikassa, ja jää vain tuijottamaan eteenpäin kuin tietokoneen ruutua, vaikka oikeasti katseltavaa olisi joka puolella.
VR-lasien käyttö huolestuttaa välillä, mutta Sakari kertoo niiden aiheuttavan vähemmän pahaa oloa kuin bussissa istuminen, vaikka tietysti sekin on yksilöllistä.
– Onhan tämä aika siistiä ja näyttää hyvältä, kertovat Nyman ja Hirvonen innoissaan.
Tinja Jalonen