Hyvinvointikertomus paljasti pahoinvoinnin – Kaupungissa muuta maakuntaa enemmän huono-osaisuutta

0
Hyvinvointijohtaja Jan Vuorenlaakson mukaan kaupungissa on jo tehty toimenpiteitä kaupunkilaisten hyvinvoinnin parantamiseksi, mutta työ jatkuu yhä.

Uudessakaupungissa voidaan keskimäärin huonommin kuin muualla Varsinais-Suomessa. Tämä tulee ilmi Varsinais-Suomen alueellisesta hyvinvointikertomuksesta. Maakunnan huono-osaisuusindeksi on 94,8 ja Uudenkaupungin vastaama lukema on 123,7. Mitä suurempi lukema, sen huonommin asukkaat voivat.

Luku on Varsinais-Suomen viidenneksi korkein ja suurin, kun tarkastellaan pieniä ja keskisuuria kuntia. Luku kertoo esimerkiksi sen, että Uudessakaupungissa on muuta maakuntaa suurempi sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve ja käyttöaste.

– Aika mielenkiintoista, että samalta tulevalta sote-keskusalueelta löytyy kuntia molemmista ääripäistä. Parhaat tulokset sai Masku ja huonoimmat Uusikaupunki. Tämän pitäisi jatkossa näkyä myös hyvinvointialueen budjetissa, Uudenkaupungin hyvinvointijohtaja Jan Vuorenlaakso sanoo.

Huono-osaisuutta voidaan määritellä esimerkiksi elintason, elämäntavan ja -laadun puutteina. Huono-osaiselta saattaa puuttua asunto, työpaikka, koulutus, tai kaikki näistä. Nämä saattavat aiheuttaa taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia.

– Huono-osaisuuden ytimessä kaupungissa ovat pitkäaikaistyöttömät, ehkäisevää tai täydentävää toimeentulotukea tarvitsevat, lastensuojeluasiakkaat sekä päihde- ja mielenterveysongelmaiset, Vuorenlaakso lisää.

Vuorenlaakso muistuttaa, ettei kaikkia työttömiä tai koulupolun ulkopuolelle jääneitä voida luokitella huono-osaisiksi, vaikka he ovatkin yliedustettuna huono-osaisten joukossa.

– Kaupungissa on hyvinvointipuutteita kaikissa ikäluokissa. Esimerkiksi lapset ja nuoret kokevat kaverittomuutta ja osattomuuden tunnetta. Heidän fyysinen kuntonsa on aiempia ikäluokkia heikompi ja monet ovat ylipainoisia, Vuorenlaakso kertoo.

Kaupungissa on jo onnistuneesti lisätty lasten ja nuorten hyvinvointia ja tuloksia on saatu esimerkiksi heille tarkoitetusta harrastamisen mallista. Tarkoituksena on, että jokaisella perusopetusikäisellä lapsella ja nuorella olisi vähintään yksi harrastus ikään tai tulotasoon katsomatta.

– Lasten osallisuutta lisätään myös sillä, että marraskuussa järjestämme lasten parlamentin. Lasten ja nuorten terveydestä huolehditaan myös tulevalla ravitsemussuunnitelmalla, johon kirjataan konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä heidän hyvinvointinsa edistämiseksi ravitsemuksen avulla, Vuorenlaakso lisää.

Uudessakaupungissa nuoret aikuiset sekä ikäihmiset kokevat työikäisiä enemmän yksinäisyyttä ja osattomuutta, joilla on suora vaikutus terveyteen ja elinikään. Kaupungissa koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten osuus on merkittävästi korkeampi kuin valtakunnallisesti.

– Koulutuksen puute voi näkyä esimerkiksi rikostilastoissa, koska nuorten osuus selvitettyihin liikennerikoksiin on kaupungissa 4–5 prosenttia korkeampi kuin valtakunnallisesti. Tällä hetkellä 2–5 prosenttia väestöstä tekee yli puolet kaikista rikoksista Suomessa, Vuorenlaakso toteaa.

– Suhteellisen pieneen joukkoon vaikuttamalla voidaan siis saada aikaan merkittäviä muutoksia. Kun pidämme kaikki mukana omassa yhteisössämme, se lisää lopulta kaikkien turvallisuutta ja hyvinvointia, hän pohtii.

Myös uusien kuntalaisten ja muunkielisten väestöryhmien juurruttamiseen ja heidän hyvinvointinsa tukemiseen on Vuorenlaakson mukaan syytä satsata aiempaa enemmän.

– Viimeisen viiden vuoden aikana Uudenkaupungin väestörakenne on muuttunut. Tänne on muutettu Suomesta ja ulkomailta. Tämä osaltaan lisää kaupungin asukkaiden eriarvoisuutta. Jos esimerkiksi kielikysymysten takia kokee, ettei voi vaikuttaa omaan ympäristöönsä, voi kokea juurettomuutta ja osattomuutta.

Tähän ratkaisuna Vuorenlaakso näkee erilaisten kotouttamissuunnitelmien jalkauttamisen ja suomen kielen opetuksen lisäämisen.

– Tarjoamme jo nyt liikunnanohjausta eri kielillä. Myös kaupungin verkkosivut ovat jatkossa myös englanniksi, mutta keinoja on löydyttävä lisää.

Huono-osaisuuden vähentämiseksi kaupungissa tulisi tehdä entistä enemmän ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja samalla eriarvoisuutta voisi kitkeä.

– Meidän pitäisi kyetä tarjoamaan lisää maksutonta toimintaa. Suunnittelemme esimerkiksi seniorikortin jatkokehittämistä, jolla saa jatkossakin palveluita halvemmalla. Kaupungin asukkaista noin kolmannes on yli 65-vuotiaita, heistä iso osa on yksinasuvia ikänaisia, joilla on huono eläke. Heille pitäisi myös kyetä kohdistamaan lisää erilaisia tukitoimia ja palveluita, Vuorenlaakso summaa.

Kaupunki voisi lisätä palvelutuotantoaan eri alueille, jotta esimerkiksi kuljetusmaksut eivät nousisi esteeksi avun saamiselle. Vuorenlaakson mukaan palvelut pitäisi viedä sinne, missä niitä tarvitaan.

– Ja kaavoituksella on mahdollista vähentää alueiden eriarvoistumista tuomalla esimerkiksi tuettua asumista ja omistusasumista samoille nurkille.

Hyvinvointikertomus on nostanut esiin myös Uudenkaupungin vahvuuksia. Kaupungin työikäinen väestö kokee elämänsä keskimäärin hyväksi. Väestön ennenaikainen kuolleisuus ja työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on alhaisempi kuin valtakunnallisesti.

– Kaupungissa myös hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen ja sen vastuut määritelty selkeästi, tästä olemme saaneet hyvää palautetta, Vuorenlaakso summaa.

Fakta
Mistä on kyse?

Varsinais-Suomen alueellinen hyvinvointikertomus julkaistiin tänä vuonna neljättä kertaa.
Edellinen on vuodelta 2018, mutta tuloksia ei voi verrata keskenään, koska ne esitetään eri muodoissa.
Ensimmäinen hyvinvointikertomus julkaistiin vuonna 2015.
Silloin yhteen oli niputettu Varsinais-Suomi ja Satakunta.
Hyvinvointikertomus kuvaa alueen väestön hyvinvoinnin tilaa, keskeisiä vahvuuksia, hyvinvoinnin puutteita ja toimintaympäristön muutoksia.
Hyvinvointikertomus toimii johtamisen työvälineenä, poliittisen päätöksenteon tukena ja hyvinvointialueen strategiatyön perustana.
Hyvinvointikertomuksen laadinnassa ovat olleet mukana alueen kaupungit, sairaanhoitopiiri sekä THL.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän