Itärajan aita

0

Ukrainan sota on aiheuttanut monenlaisia valtiollisia varautumistarpeita. Yksi tällainen on aita itärajalla. Asiantuntijoina tässä ovat rajavartijat. Poliittinen johto näyttää olevan yksimielinen tämän aidan rakentamisesta.

Tämä aita ei kuitenkaan estä panssarivaunuja.

Suomen talvisodan jälkeen rakennettiin salaisesti niin sanottu Salpa-puolustuslinja itärajalle Mannerheimin määräyksellä. Sen rakentaminen aloitettiin samassa maaliskuussa kuin talvisota päättyi. Silloin pelättiin Neuvostoliiton uutta hyökkäystä. Salpa-linnoitusketju ulottui Suomenlahdelta Jäämerelle ja siihen rakennettiin myös panssarivaunuesteet.

Salpa-linnoitusketjun rakennustyö on ollut Pohjoismaiden historian suurin rakennustyö. Työntekijöitä oli 35 000 henkeä. Ruotsista saatiin työkoneita. Koko tämän rakennustyön ajan takana Suomen puolella oli puolustusvoimien osastoja koko Suomen pituudella ja niin, että sotilaat oli koottu paikallisista, että säilyi paikallistuntemus puolustuksessa. Koko tämä organisaatio oli jatkosodan alkamiseen asti. Kaikkiaan itärajalla oli silloin sotilaita ja rakentajia yhteensä satatuhatta henkeä.

Salpalinjaan ehdittiin rakentaa noin 700 miehistökorsua ja esimerkiksi niiden katto tehtiin teräsbetonista, jonka paksuus oli kaksi metriä ja kymmenen senttiä. Sen oli laskettu kestävän tuhannen kilon pommin täysosuman.

Mannerheim ei luottanut saksalaisiin ja hän komensi mahdollista Saksan vallankumousta varten Helsinkiin 4000 sotilaan suojaosaston.

Talvisodan jälkeen Mannerheim organisoi tiedustelupalvelun, johon kuului 80 salakieliasiantuntijaa ja yli 1300 asiamiestä kaikkialla maailmalla.

Suomella oli silloin maailman tehokkain tiedustelujärjestelmä. Neuvostoliiton salasanomia luettiin kuin avointa kirjaa, mutta Suomi pystyi silloin avaamaan myös saksalaisten salasanomat, joita Saksa piti avaamattomina.

Saksan suurlähetystössä Helsingissä oli myös Saksan armeijan tiedusteluosasto. Ennen jatkosodan alkua sieltä oli yöllä lähetetty Saksaan salasanoma, jossa arvosteltiin Mannerheimia. Suomen tiedustelu sieppasi tämän salasanoman, aukaisi sen ja kirjoitti saksan kielelle.

Aamulla Suomen tiedustelun päällikkö vei tämän Saksan tiedustelupäällikölle ja sanoi, että teidän pitäisi vähän paremmin peittää viestinne. Tämän jälkeen Saksa suhtautui Suomeen äärimmäisen varovasti ja jopa sodan aikana pyysi apua, kun oli saatu vaikeasti avattavia viestejä.

Mannerheimia on arvosteltu puhumattomuudesta. Mannerheim kuitenkin pelasti Suomen äärimmäisen vaarallisessa maailmantilanteessa.

Kauno Pietilä

Kalanti

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän