Katujen kertomaa: Jugend- ja funkisarkkitehtuuria Sorvakossa

0
Urheilijat marssimassa Sorvakonmäkeä pitkin kohti urheilukenttää. Taustalla sähkölaitosrakennus.

Siltakadulle valmistui vuonna 1909 komea jugend-tyylinen kivitalo, sähkötehdas. Kaupunki päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen ja sitä varten Sorvakonmäen varrelle rakennettiin vuonna 1909 valmistunut sähkötehdasrakennus.

Rakennus on harvoja Uudenkaupungin jugend-tyylisiä rakennuksia, jossa uutena oli julkisivussa vielä tyylin mukaiset maalauskoristeet ja rakennuksen katolla torni, josta johdettiin sähköjohdot talosta eteenpäin.

Rakennuksen piirustukset tulivat yritykseltä, jolta laitoksen koneetkin, Siemens & Halskeelta ja kaupungin oma rakennusmestari F. L. Westerlund johti rakennustöitä. Talon harmaagraniittinen kivijalka on Uudenkaupungin omaa kiveä ja rakennukset tiilet tilattiin Sundholman kartanon tiilitehtaalta.

Joulukuussa 1909 tässä rakennuksessa oleva dieselmoottori ja generaattori tuottivat ensimmäistä kertaa sähköä kaupungin sähköverkkoon ja Uudenkaupungin kaduilla paloivat sähkökatuvalot.

1990-luvulta lähtien rakennus on toiminut kuvataiteilija Alvar Gullichsenin luoman kuvitteellisen Bonk-yrityksen museona. Nyt rakennus on siirtynyt kaupungilta yksityisomistukseen.

Itään päin sähkölaitosrakennuksesta valmistui vuonna 1934 kaupungin siihen asti rakennetuista asuinrakennuksista täysin poikkeava talo. Kelloseppä Nikander, myöhemmin Nallikari , rakennutti perheelleen kodin ja yritykselleen liiketilan Kaupunginlahden eteläpuoliseen rinteeseen.

Tämän puhtaasti funkistyylisen valkeaksi rapatun rakennuksen piirustukset on allekirjoittanut uusikaupunkilainen Yrjö Vahtera . Nallikarin kellosepänliike sijaitsi rakennuksen alakerrassa. Myöhemmin tässä rakennuksessa oli sähkölaitoksen konttori, sitten Taidetalo Ars Aarras ja nykyään se on yksityiskoti.

Sorvakosta löytyy muutamia muitakin puhtaasti funkistyylisiä rakennuksia. Mariantien ja Kullervontien kulmassa sijaitsee ns. Valstan valoinen ”sokeripala-talo”, joka valmistui 1940-luvun alussa. Talon rakennuttivat kodikseen Toivo ja Aino Valsta .

Perheen kolmen pojan Tapanin , Juhanin ja Eskon kanssa perhe vaikutti monella tavalla uusikaupunkilaisessa musiikkielämässä. Kummatkin vanhemmat olivat saaneet kanttorin koulutuksen ja musisoivat yhdessä eri orkestereissa kolmen poikansa kanssa kaikkien soittaessa useita instrumentteja.

Toivo toimi seurakunnan kanttorina ja Aino lyseon laulunopettajana ja kaikki pojat jatkoivat uraansa musiikin parissa.

Sorvakon alueen 1974 vahvistetussa asemakaavassa Mariantien nimi oli muutettu Valstantieksi, mutta kadun nimeä ei kuitenkaan vaihdettu. Kullervontien ja Sorvakon rantatien välistä puistoaluetta kutsuttiin kaupunkilaisten suussa myös Valstan puistoksi.

Puisto nimettiin vuonna 1955 Sibeliuspuistoksi. Tuolloin tuli kuluneeksi 90 vuotta Jean Sibeliuksen syntymästä ja kaikkia Suomen kaupunkeja kehotettiin nimeämään jokin puisto, katu tai tie säveltäjämestarin mukaan.

Rantaan, sillan viereen, rakennutti taivassalolainen Paavo Aaltonen vuonna 1925 myllyrakennuksen. Vakka-Suomen Mylly Oy toimi rakennuksessa vuoteen 1955 saakka. Sen jälkeen talo tunnettiin Kumikorjaamo Wikmanin liiketilana 1980-luvun alkuun saakka. Nyt puretun rakennuksen paikalla on vuonna 1999 valmistunut hirsimakasiini, jossa Ravintola Kirsta nyt on.

Sata vuotta sitten, syyskuussa 1922 päättivät Uudenkaupungin urheilijat -seuran aktiivit esittää, että kaupunki luovuttaisi Sorvakon eteläreunalta soisen alueen urheilukentän rakentamista varten.

Tämä oli muuten seuran jo 17. anomus kaupungille sopivan paikan luovuttamiseksi. Tämä tärppäsi, ja seuran talkooväki ryhtyi raivaamaan aluetta urheilukentäksi. Toukokuussa 1925 pidettiin kentällä ensimmäiset mestaruuskilpailut, Vakka-Suomen mestaruusjuoksut maastojuoksussa.

Kentälle valmistui myös tanssilava, jossa tanssittiin ensimmäisen kerran heinäkuussa 1925. Vihkiäiskilpailut kentällä pidettiin 9.8.1925, jolloin 5000 metrin juoksuun osallistui, ja odotetusti myös voitti, Hannes Kolehmainen .

Mari Jalava

Katujen kertomaa

Tämä juttusarja esittelee uusikaupunkilaisia katuja ja niiden kertomaa. Millainen on uusikaupunkilaisten katujen historia, mistä kadut ovat saaneet nimensä, mitä kaduilla on tehty, kuka asunut tai mitä niiden varrella on tapahtunut?

Juttusarjassa esitellään yksittäisiä katuja, kokonaisia kaupunginosia tai pelkästään joitakin tapahtumia tai henkilöitä niillä.

Sorvakon vanhimmat asuinrakennukset valmistuivat 1800-luvun aikana, kuten tämän juttusarjan edellisessä osassa kerrottiin. Kaupunginosaan rakennettiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä myös kaupungin perinteisestä rakentamisesta poikkeavia taloja.

Sorvakon uudempaa historiaa käsitellään vielä sarjan tulevissa kirjoituksissa.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän