Kauno Pietilän kirjoituksesta Natsi-Saksasta ja Suomesta

0

Viitaten Kauno Pietilän kirjoitukseen ”Natsi-Saksa ja Suomi” US 27.9. haluaisin kommentoida, että monessa asiassa Kauno kirjoittaa kyllä oivallisesti ja kertoo omia mielenkiintoisia muistikuviaan, mutta mm. sitä että nuorempia historiantutkijoita hän (eikä moni muukaan mm. tekstiviestipalstalla) ei arvosta, sitä en oikein ymmärrä.

Jatkosodan historiasta kirjoitti aikalaisdokumentteihin perustuen v. 1986 Mauno Jokipii (Jatkosodan synty, tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940–41) ja sai kovasti aikoinaan kritiikkiä, kun päätyi toteamukseen, että jatkosotaan joutumisessa oli Suomella omaakin osuutta.

Tätä asiaa eivät monet tunnu vieläkään tunnustavan tai tietävän, mutta uskon, että nämä nuoremmat tutkijat ovat Jokipiinsä kyllä lukeneet, vanhemmat lukijapolvet ehkä eivät. Tuon kirjan perussisältöä ei tietääkseni vieläkään ole kumottu.

Voi olla, että kirjan sivumäärä n. 630 väsyttää jo ennakkoon, mutta lopussa on em. lisäksi n. 20 sivun tiivistelmä, ja jos sekin on liikaa niin alla kirjan takakannesta teksti, luvatta lainattuna.

– Suomi oli korkealta johdettu maa, jonka ulkopolitiikasta määräsi pieni sotakabinetti koko hallituksen ja eduskunnan sijasta.

– Saksa ei kyennyt varustautumisessa auttamaan enempää, koska se itsekin eli vasta pinnallisessa ”salamasotataloudessa”.

– Kenraali Heinrichille Saksan-käynnillä tammikuussa 1941 vihjaistuun Barbarossa-hyökkäykseen uskottiin Suomen johdossa, koska saksalaisten tietyöt Lapissa, tiedustelu Petsamossa ja upseerivierailut Suomessa osoittivat offensiivin valmistelujen jatkuvan pitkin kevättä.

– Suomen johdon ratkaiseva askel Saksan suuntaan tapahtui henkisesti helmikuussa 1941. Mannerheim ajoi asiaa jopa erollaan uhaten. Paasikivi syrjäytettiin itse asiassa maaliskuussa.

– Jatkosodan tärkein syy oli epäilemättä talvisota ja välirauhan aikana jatkunut painostus sodanuhkineen.

– Ratkaisevat sotilasneuvottelut mobilisaatiosta ja saksalaisten tulosta Lappiin käytiin kesäkuun alussa Helsingissä maavoimien osalta ja Kielissä laivaston osalta.

– Kesäkuun puolivälistä lähtien Suomi piilotteli aluevesillään n. 40 alusta käsittävää saksalaislaivastoa, puoliksi Nauvossa, puoliksi Porkkalassa.

– Kuusi lentokenttää annettiin jo ennen sotaa saksalaisten käyttöön ja niiltä tehtiin tiedustelulentoja itärajan yli.

– Ruotsi ja Englanti ”tiesivät kaiken”. Suomen sotaan joutumisessa oli sen omaakin osuutta.

Mika Nurminen

Uusikaupunki

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän