Kipeät nallet saivat hoitoa sairaalassa–Vakka-Suomen sairaalan avointen ovien päivä houkutteli väkeä

0
Sairaanhoitaja Pauliina Kinnala hoiti päivystyksessä tiistaina nalleja. Ellen ja Isla olivat tyytyväisiä, kun myös heidän nallensa tutkittiin.

Vakka-Suomen sairaalassa on tuskin koskaan ollut niin paljon väkeä kuin tiistaina. Sairaala pääsi koronan jälkeen vihdoin pitämään avointen ovien päivää ja sitä oli selvästi odotettu. Yleisöä kiinnosti nähdä, miten sairaala tänä päivänä toimii ja mitä uutta on tulossa.

– Meillä on ollut viimeksi avoimet ovet 2018 ja sen jälkeen on tehty kyllä aika tavalla muutoksia, koordinoiva ylihoitaja Riikka Maijala toteaa.

– Vaikka muutoksia on ollut, meillä on kaikki Tyksin toimialat avopalveluina, koordinoiva ylilääkäri Jonna Virtanen jatkaa.

Vuoden 2018 jälkeen Vakka-Suomen sairaalassa on muun muassa remontoitu kirurgian poliklinikka, dialyysiyksikkö sekä lääkehoidon poliklinikka.

– On tehty uutta pintaa, mutta kehitetty myös toiminnallisuutta, Maijala sanoo.

Tätä kaikkea esiteltiin yleisölle Vakka-Suomen sairaalan avointen ovien päivässä.

Yleisö pääsi kiertelemään talon eri yksiköissä. Sairaalan henkilöstö esitteli ajanvarauspoliklinikan, päivystyksen, kuvantamisen, laboratorion ja dialyysin toimintaa sekä hallinnon ja tekniikan tiloja. Päivän ohjelmassa oli huomioitu erityisesti lapset. Sairaalan fysioterapiayksikköön oli rakennettu lapsille temppurata, mutta kaikkein suosituin oli päivystyksen nallesairaala. Nallesairaalassa oli jatkuva tungos, kun lapset toivat omia nallejaan hoitoon.

– Mun nallella on vesirokko. En tiedä, miten sitä hoidetaan, Ella Gustafsson sanoo.

Onneksi nalle pääsee sairaanhoitaja Pauliina Kinnalan vastaanotolle. Muutkin nallet kaipasivat hoitoa. Oliver Rosbergin nallella oli silmä kipeä, Alinan nallen käsi oli mennyt poikki ja Siirin nalle kärsi korvakivusta. Vakka-Suomen sairaalassa nallet saivat hoitoa ja pääsivät lasten mukana terveinä takaisin kotiin.

Sairaalan oman toiminnan lisäksi avointen ovien päivässä esiteltiin myös Auria Biopankin toimintaa sekä Terveyskylä-digipalvelua.

Aurian Biopankki esitteli toimintaansa ja sai kävijöiltä myös suostumuksia näytteiden käsittelyyn.

– Biopankilla on suostumuksia kaikkiaan jo noin 120 000 ja esimerkiksi verinäytteitä noin 50 000, laboratoriohoitaja Minna Grönroos kertoi.

Auria Biopankki sijaitsee Turussa Tyksin ja Turun yliopiston yhteydessä. Auria Biopankin ovat perustaneet Turun yliopisto sekä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit. Biopankille luovutettuja näytteitä ja tietoja käytetään kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin.

– Suostumuksen voi antaa myös suostumus.fi-sivustolla. Suostumus on voimassa toistaiseksi, mutta sen voi myös peruuttaa, Grönroos korosti kyselijöille suostumuksen antamisesta.

Hän itse kertoi antaneensa suostumuksen sillä ajatuksella, että näytteestä voi olla hyötyä omalle lapselle tai tuleville lapsenlapsille.

– Saattaa olla jopa niin, että hyödyn itsekin niistä uusista tutkimustiedoista, joita näytteiden avulla saadaan. Tutkimusta tehdään koko ajan, jotta tuleville sukupolville saadaan yksilöllisempää ja parempaa hoitoa.

Biopankki sai avointen ovien tapahtumasta näytteitä 24 ja suostumuksia yli 30.

Terveyskylä-palvelua oli sairaalassa esittelemässä suunnittelija Mari Katajisto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tietohallinnosta. Terveyskylän sisällöt on rakennettu sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden ja palvelujen käyttäjien yhteistyönä.

– Terveyskylässä on kolme osiota: kaikille avoimet Terveyskylän virtuaaliset talot, Omapolku, joka vaatii kirjautumisen ja sisältää lähetteellä toimivia digihoitopolkuja sekä ammattilaisten palveluportaali TerveyskyläPRO, Katajisto esitteli.

Terveyskylän virtuaalisista taloista voi etsiä kirjautumatta tietoa itseään kiinnostavasta aihepiiristä. Terveyskylässä on sellaisia taloja kuten diabetestalo, reumatalo tai vatsatalo. Omapolulta löytyy ammattilaisen ohjaamia digipolkuja, mutta myös kaikille kansalaisille avoimia itsehoito-ohjelmia.

Avointen ovien päivään osallistuneet Pekka ja Reija Vuorinen tutustuivat Terveyskylään kiinnostuneina.

– En itse käytä digipalveluita, mutta mies toimii sihteerinä. Hän viihtyy muutenkin tietokoneen ääressä, Reija Vuorinen totesi.

Pekka Vuorinen kehui digipalveluiden helpottavan asiointia.

– Esimerkiksi laboratorion ajanvaraus on helppo tehdä verkossa, ja kun ajan on varannut, niin pääsee vastaanotolle minuutilleen, hän antoi kiitosta Vakka-Suomen sairaalalle.

– Sekin on hienoa, että ohjelma vielä muistuttaa ajasta. Ei pääse käynti unohtumaan.

Sairaala ja terveyskeskus lainaavat hoitajia toisilleen

Teija Uitto

Vakka-Suomen sairaala ja Uudenkaupungin terveyskeskus aloittavat tänä syksynä uudentyyppisen yhteistyön. Sairaalan dialyysiyksikkö voi lainata hoitajia U-soten osasto kahdelta, jos jossain vuorossa on hoitajavajetta. Vaihto toimii myös toiseen suuntaan.

– Aloite tähän tuli hoitajilta. He ehdottivat, että voisivat mennä lainaan toiseen yksikköön. Se tuo vaihtelua työhön, koordinoiva ylilääkäri Jonna Virtanen kertoo.

– Korona-aikana hoitajalainaa tuli harjoiteltua, kun esimerkiksi dialyysin väki on ollut apuna muissa yksiköissä, koordinoiva ylihoitaja Riikka Maijala sanoo.

Lainavuoromenettely on niin uutta, että esimerkiksi palkanmaksuasiat oli ratkaistava ennen uuden mallin käyttöönottoa.

Maijala kertoo, että U-soten perusterveydenhuollon kanssa tehdään muutenkin hyvin tiivistä yhteistyötä.

– Emme ole jääneet odottelemaan hyvinvointialueen käynnistymistä, vaan olemme vieneet yhteistyötä jo eteenpäin. Se on meille valttikortti. Hyvinvointialue ei tuo tälle alueelle suurta kulttuurista muutosta.

Esimerkiksi sepelvaltimotautipotilaiden hoitoketjun toteutuminen on tärkeää.

– Viemme terveyskeskukseen parhaillaan näiden potilaiden digihoitopolkua. Kun digihoitopolku aloitetaan erikoissairaanhoidossa, on tärkeää, että se jatkuu myös terveyskeskuksessa, Virtanen sanoo.

Myös diabetespotilaiden hoidossa sairaala ja terveyskeskus tekevät yhteistyötä saumattomasti.