Lainvalmisteluun vauhtia

0

Ulkomaalaisten oikeutta omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta ja osakkeita säädeltiin Suomessa lailla vuoteen 1993 saakka. Tämän jälkeen valvottiin käytännössä vain rajavyöhykkeellä tai suoja-alueella sijaitsevien kiinteistöjen siirtymistä ulkomailla asuvien omistukseen tai hallintaan. EU:iin liittymisen yhteydessä omistusoikeutta ei enää rajoitettu vuodesta 2000 lähtien.

Kahden ”laittoman” vuosikymmenen jälkeen uudet kansallisen turvallisuuden varmistamista säätelevät lait tulivat voimaan vuoden 2020 alusta. Saatujen kokemusten perusteelle hallitus antoi 20.10.2022 eduskunnalle lakiesityksen nykyvalvonnan kiristämisestä. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alussa.

Lakiesitykseen sisältyvien muutosten on jo nyt todettu olevan riittämättömiä erityisesti Venäjän viimeaikaisten toimien perusteella.

Oikeusvaltio Suomi ”taistelee puhtain asein” pykäläviidakossaan kleptokratiaa ja sen lähes päivittäin muuttuvaa lainsäädäntöä vastaan. Suomalaisilla lainvalmistelijoilla näyttää olevan lähtökohtana se, miksi lakia ei voi muuttaa. Lähtökohtana pitäisi olla se, millainen lainsäädäntö tarvitaan.

Kaikki kansalliseen turvallisuuteen liittyvät kohteet, ei vain sotilaalliset, tulee saattaa ”aukottoman” lainsäädännön piiriin.

Nykyisistä venäläisten omistamista ja hallinnoimista kiinteistöistä tulisi vaatia omistus- ja haltijatiedot sekä selvittää niiden hankintaan, veroihin ja mahdollisiin laiminlyönteihin liittyvät tiedot. Tietojen antamisen laiminlyönti johtaisi rangaistuksiin. Myös bulvaanien käytön tulisi olla rangaistavaa.

Kaksoiskansalaisuus tulisi ottaa tiukkaan tarkasteluun.

Rahanpesulainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että tutkinta voitaisiin aloittaa ilman Venäjällä todettua alkurikosta. Sieltähän ei ole saatu eikä saada ilmoitusta rikoksesta. Rahanpesun tutkinta ei nykyisin edes käynnisty Suomessa tästä syystä.

Kaksoiskansalaisuuden hyväksikäytön ja rahanpesun on todettu olleen yhteydessä venäläisten kiinteistökauppoihin Suomessa.

Hannu Luotola

prikaatikenraali evp