Nyt maatiloilla alkaa olla hiljaista.
– Kahden viikon päästä sato on korjattu, eikä meillä ole enää tarjota kausitöitä, Simulan maatilan nuorempi isäntä Juho Simula kertoo.
Simulan tilalle sijoittui keväällä viiden työntekijän perheet. Nyt kaksi naista lapsineen on palannut takaisin Ukrainaan. Miehet ovat yhä täällä, osa Simulan tilalla vakituisesti töissä. Yhden miehen perhe osti juuri omakotitalon Laitilasta.
– Perheenisä on ollut meillä töissä jo lähes viisi vuotta ja sitä ennen monta kesää. He asuivat ensin täällä vuokralla. Nyt he ostivat Laitilan keskustasta omakotitalon ja jäivät tänne pysyvästi.
Simulan mukaan suurin osa ukrainalaisista haluaa palata kotimaahan, koska siellä on kuitenkin muuta sukua ja ystäviä. Yksi perhe oli juuri ennen sotaa rakentanut Ukrainaan uuden omakotitalon.
– Onhan se ymmärrettävää, että kaipuu kotimaahan on suuri. Tänne jäävät ovat niitä, jotka ovat olleet täällä jo pidempään, oppineet suomea ja järjestelleet asioita uusiksi.
Myös Rantamarjat-tilan isäntä Timo Ranta kertoo, että maatilalla olleet ukrainalaiset ovat palanneet Ukrainaan. Rantamarjat-tilalla oli kesäkaudella 150 ukrainalaista kausityössä, lapset seurasivat äitien mukana Suomeen. Heistä suurin osa tuli Ukrainasta alueelta, jossa ei ole käyty sotaa.
– Meillä työskennelleistä vain 5–6 henkilöä jäi Suomeen. He ovat saaneet töitä Munaxilta, akkutehtaalta ja yksi lähti Turkuun laivasiivoojaksi.
Kolmas maatalousyrittäjä kertoo, että myös heillä on ollut kausityöntekijöinä ukrainalaisia. Hän ei halua antaa haastattelua nimellään, koska haluaa tuoda esiin myös tilanteeseen liittyvän ongelman.
– Meillä on keskustassa vuokra-asunto, jonka annoimme yhden ukrainalaisperheen käyttöön, koska heillä on 6-vuotias lapsi. Nyt perhe haluaa jäädä asuntoon, mutta meillä ei ole enää tarjota heille töitä.
Tilanne on hankala, kun perhe ei pysty maksamaan vuokraa, eikä heillä ole paikkaa, mihin muuttaa. Yrittäjä kantaa huolta perheestä, mutta kokee, että perheen pitäisi saada apua nyt muualta.
– Olemme jo ostaneet lapselle pyörän ja tabletin ja kuljettaneet vanhempia yksityislääkärille, mutta raja se on siinäkin, kuinka paljon meillä on varaa auttaa perhettä.
Maatiloilla on huolta kausityössä olleista ukrainalaisista, mutta samalla huolettaa myös oma tilanne. Juho Simula kertoo, että maatilan pitäisi jo jouluun mennessä tietää, mistä hankkii ensi kesän kausityöntekijät.
– Vaikka julkisuudessa on puhuttu byrokratian vähenemisestä, niin ei se kyllä näy. Byrokratiaa on yhä niin paljon, että jouluna pitää olla paperit kunnossa, jos haluaa saada kausityöntekijät töihin maaliskuussa.
Ukrainalaisen kausityövoiman varaan maatiloilla ei uskalleta laskea, kun sota näyttää pitkittyvän. Timo Ranta sanoo, että myöskään Valko-Venäjältä ei voi odottaa kausityöntekijöitä.
Simulan tila etsiskelee kausityöntekijöitä Kosovosta.
– Meillä oli viime kesänä sieltä kavereita ja he ovat innostuneita tulemaan uudestaan, Juho Simula kertoo.
Marjatilalle tarvitaan miehiä kevät- ja syksytöihin ja naisia kesäksi poimijoiksi.
– Euroopasta on vaikea saada kausityövoimaa, kun joka paikassa on työvoimapula. Meidän on pakko katsoa kauemmas. Pitäisi olla kristallipallo, josta näkisi, mistä saisi työntekijöitä ensi kesäksi, Timo Ranta sanoo.
Hän pohtii, voisiko Thaimaasta saada poimijoita. Lentomatkat ovat kalliita, mutta jostain työvoimaa on hankittava.
– Vähintään 50 työntekijää pitäisi Thaimaasta saada, että kuljettaminen kannattaa. Työntekijät viihtyvätkin paremmin, kun omasta maasta on muitakin tulijoita.