Minä rakastan musiikkia

Ja isoksi ilokseni saan sitä tekemääni taiteeseenkin sisällyttää. Vuonna 2023 kaikki ohjaukseeni tulevat esitykset sisältävät musiikkia mistä pidän. Runsaasti musiikkia. On melodisen veikeää musiikkia lapsille, on klassisen soitinmusiikin helmiä, musiikkia Suomesta 1940-luvulta, vanhempaa jazzahtavaa musiikkia Amerikan mantereelta, sumuisten siltojen elokuvatunnelmaista musiikkia ja ah, ranskalaista oopperamusiikkia.

Ja kaikki tuo on musiikkia, mikä puhuttelee. Ne ovat säveliä, joihin on käytetty aikaa ja suloisia hikipisaroita. Nuottiviivoille piirtyvät tarinat ilosta, surusta, rakkaudesta ja menetyksestä. Niin aistimme musiikissa elettyä elämää ja historiaa. Hyvän ja pahan taistelua.

Ihoni nousi eilen kananlihalle, kun löysin ranskalaisen romantiikan ajan säveltäjän Charles-Camille Saint-Saënsin teoksen ”Danse Macabre” (1875). Se kuljetti minut uskomattomalle mielikuvien ja tunteiden matkalle.

Kotikoneella väsäämäni elektroninen musiikki antaa minulle sähköistä virtaa arkeen. On upea tunne, kun vahva bassoraita kytkeytyy napakasti perkussioiden lomaan. Nautin, kun saan tehdä välillä vain itseäni varten jotain. Ääniä ja väreitä. Omia matkoja.

Musiikki on parhaimmillaan kuin retki tunteisiin ja samalla – makuasioista se mehevin. Nauttikaamme musiikista. Teen parhaani, että sinäkin musiikkia kohtaisit Uudessakaupungissa, täällä esitystaiteen sydämessä tulevana vuonna.

Lehdet puiston havisivat. Ja ne soittivat lokakuulle sinfonian – muiston uudesta kesästä.

Mikko Rantanen

freelance ohjaaja-dramaturgi, musiikin ystävä