Raideliikenteen lisääminen tärkeää– Maakuntahallituksen puheenjohtaja vieraili Ugissa

0
Ville Valkonen (oik.) kertoi Uudenkaupungin yrittäjille olleensa itsekin yrittäjä. Uudessakaupungissa vieraili myös hänen avustajansa Tuulia Merivuori-Marisa (toinen oik.).

– Varsinais-Suomen menestys on koko Suomelle tärkeä asia. Olemme niiden 3–4 maakunnan joukossa, jotka tuottavat pääosan viennistämme ja täällä Uudessakaupungissa tapahtuu ja mennään eteenpäin, maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Valkonen (kok.) kehui Uuttakaupunkia yrittäjäaamiaisella tänään.

Valkonen oli maanantaina koko päivän vierailulla Uudessakaupungissa ja aloitti päivän tapaamalla yrittäjiä jo aamukahdeksalta. Hän halusi ensin kuulla, miten yrittäjät kokevat alueen tilanteen ja mitä toiveita heillä olisi Varsinais-Suomen liiton ja valtiovallan suuntaan.

Yrittäjien puheenjohtaja Erkka Jäsperlä nosti esille työvoimapulan, mikä hidastaa Vakka-Suomessa erityisesti teollisuusyritysten kasvua. Esimerkkinä hän kertoi, miten Valmet Automotive ja Vahterus ovat rakentaneet omat rekrytointikanavansa ulkomaille saadakseen työvoimaa. Valkonen nyökkäili tilanteelle ymmärtävästi.

– Jos miettii, mihin maahan nuoret koulutetut ihmiset lähtevät, valitsevatko he kylmän Suomen, jossa on vaikea kieli, korkea verotusaste ja matalampi palkkataso kuin Saksassa, Ranskassa tai Englannissa, niin kyllä ratkaisun tietää.

Valkonen totesi, että Suomen ongelmana on myös, että omat koulutetut nuoret suuntaavat ulkomaille.

– Täältä lähtee koulutettua väkeä enemmän kuin tulee.

Yrittäjäaamun tärkeimmäksi puheenaiheeksi nousi lähijunaliikenne. Jäsperlä kertoi, että kaupungissa on petytty siihen, ettei autotehtaalle pendelöivät muuta kaupunkiin, vaikka asuminen Uudessakaupungissa on isoja kaupunkeja edullisempaa ja palkasta jäisi näin enemmän käteen. Hän pohti, voiko lähijunaliikenne merkitä, että pendelöinti vain jatkuu.

Valkonen vakuutti, että lähijunaliikenne vahvistaa Uudenkaupungin elinvoimaa.

– Turussa koetaan, että tunnin juna vahvistaa Turun asemaa. Helsingistä voidaan muuttaa Turkuun asumaan, kun junalla pääsee nopeasti töihin Helsinkiin.

Valkonen arvioi, että samalla tavalla lähijunaliikenne hyödyttäisi Uuttakaupunkia.

– Jos esimerkiksi toinen puolisoista on työssä täällä ja toinen Turussa, lähijunaliikenne saattaisi saada pariskunnan muuttamaan Uuteenkaupunkiin.

Ville Valkonen arvioi, että lähijunaliikenne pääsee käyntiin tämän vuosikymmenen lopulla. Henkilöjunaliikenteen käynnistämisessä on kaksi haastetta: radan peruskorjaus sekä rahoituksen löytäminen hankkeelle.

– Juuri mikään joukkoliikenne ei toimi ilman julkista tukea. Lähijunaliikenteen käynnistämisessä pitäisi myös kuntien ja valtion olla mukana.

Hän korosti, että Varsinais-Suomessa kansanedustajilla on yhteinen näkemys siitä, että lähijunaliikennettä tarvitaan Uuteenkaupunkiin, Loimaalle ja myöhemmin myös Saloon.

– Hanke kytkeytyy myös Tunnin junaan. Raideratkaisut pitää saada seuraavaan hallitusohjelmaan.

– Raideliikenteen laajentamisella on useita hyötyjä: työssäkäyntialue laajenee, ilmastohyödyt, maankäyttö kehittyy ja tutkijat pääsevät liikkumaan Turun ja Helsingin välillä, Valkonen luetteli.

Varsinais-Suomen liitto ja maakunnan kansanedustajat pitävät tärkeänä lähijunaliikennettä, mutta Valkonen myönsi myös, etteivät kaikki Turussa ajattele samoin.

– Turussa on kaksi leiriä: ne, jotka haluavat rahaa ratikkaan ja ne, jotka näkevät lähijunaliikenteen tarpeellisena.

Hänestä olisi tärkeää selvittää, mitkä kunnat olisivat mukana lähijunaliikenteen rahoituksessa, olisiko esimerkiksi Turku mukana.

Yrittäjäaamiaisella syntyi keskustelua myös lentoliikenteestä. Yrittäjä Aki Nummela kertoi, miten hänen startup-yrityksensä kannalta Turun lentoliikenne ei ole riittävällä tasolla.

– Esittelen mielelläni kansainvälisille asiakkaille kaunista Uuttakaupunkia, mutta välimatka Helsingistä Turkuun kestää liian kauan.

Nummela kaipasi lisää lentoja Turun lentokentältä Eurooppaan.

Valkonen vastasi tähän, että Turku on on resurssoimassa kenttäpalveluihin lisää. Hän kuitenkin muistutti, että lentoyhtiöt päättävät, miltä kentältä lähtevät.

– Turun kenttää on pitänyt pystyssä lähinnä telakan työmatkaliikenne. Myös rahdit vaikuttavat lentoyhtiöiden päätöksiin sekä viranomaistoiminta.

Valkonen vakuutti, että maakunnassa tehdään kaikki voitava, jotta Turun lentokentän tilanne elpyy koronan aiheuttamista supistuksista.

Kansanedustaja Ville Valkonen jatkoi vierailuaan Uudessakaupungissa yrittäjätilaisuuden jälkeen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Perhekahvilassa, seniorikahvilla Kauri-salissa sekä päätti vierailunsa kokoomuksen avoimessa keskustelutilaisuudessa.

Valkonen varoitti taantumasta

Kansanedustaja Ville Valkonen halusi käyttää hetken yrittäjäaamiaisella nostaakseen esille Suomen taloustilanteen sekä sen miten Venäjän sotatoimet heijastuvat Suomeen.

– Suomen bruttokansantuote on jäänyt pohjoismaiden kelkasta finassikriisin jälkeen. Bruttokansantuote asukasta kohden on meillä yhtä kaukana Norjasta kuin Portugalin Suomesta. Jos näin jatketaan, Viro menee ohitsemme 2030-luvun puolivälissä, vaikka Viro lähti 30 vuotta sitten takamatkalta. Suomi on ajautunut näivettymisen tielle, hän kuvaili maamme taloudellista tilannetta.

– Pelkästään valtion velan korkojen nousu on enemmän kuin poliisin kaikki toimintamenot yhteensä.

Valkonen totesi, että tilannetta heikentää entisestään se, mitä tapahtuu nyt naapurissamme.

– Synkkä sivu on kääntynyt. Venäjä on luisumassa totalitaariseen sotaan. Tässä on iso riski, että sotilasdiktatuuri jatkuu naapurissamme vuosikymmeniä. Edessä on toinen kylmä sota.

Valkosen mukaan Suomella on nyt kaksi tärkeää tehtävää: luotsata taitavasti turvallisuuspolitiikkaa sekä valmistautua talouden talkoisiin.

– Taantuma on edessä. Meidän täytyy taistella näitten vuosien läpi. Kyllä se nousu sieltä sitten taas tulee.

Kokoomuksen kansanedustaja piti tärkeänä, että Suomessa nostetaan työnteon merkitystä.

– Siinä ei ole mitään pahaa, että katsoo koko päivän Netflixiä, mutta se ei saa tapahtua veronmaksajien rahoilla, hän viittasi sosiaaliturvan uudistustarpeisiin. Valkosen mukaan niin ei voi olla, että julkinen sektori ottaa lisää velkaa rahoittaakseen tällaisen sosiaaliturvan.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän