Salpalinja

0

Uudenkaupungin Sanomien tekstaripalstalla oli kommentoitu Salpalinjan tarpeettomuutta ja sadantuhannen miehen turhaa työtä.

Vaikka Salpalinjaa ei tarvinnut käyttää kuin pieneltä osalta, niin se oli kuitenkin ratkaisevan tärkeä Suomen olemassaololle. Stalin otti tämän linjan olemassaolon huomioon jatkosodan alussa ja myös lopussa.

Stalinin jälkeen Salpalinja oli pitkän ajan edelleen pelote itänaapurille kylmän sodan aikana. Tästä asiasta on oltu vaitonaisia kuten puolustusasioista yleensä.

Kommentissa mainittiin myös Maginot-linja Ranskassa. Maginot-linja oli pituudeltaan kolmasosa Salpalinjan pituudesta. Maginot-linja oli melkein sata metriä maan alle rakennettu monikerroksinen linnoitusjärjestelmä sisäisine rautateineen ja sota-ajan huoltojärjestelmineen.

Maginot-linjan rakentamisessa valtava sähkötyö annettiin urakalla saksalaiselle Siemens-yhtiölle. Saksalla oli tarkka tieto koko linnoitusjärjestelmästä. Maginot-linnoituksen tykit oli suunnattu vain yhteen suuntaan.

Ranska luhistui muutamassa viikossa, kun Saksa kiersi linnakkeen.

Silloin sodan jälkeen kysyttiin marsalkka Pétainilta miksi Ranska hävisi. Pétain vastasi, että se johtui makeasta elämästä kolmekymmentäluvulla.

Jos ei ole puolustustahtoa, linnoituksista ei ole apua. Näin on käynyt joskus Viaporissakin, johtajien petoksella. Vastuuntuntoinen rivimies protestoi tätä jättämällä kasvonsa pesemättä ja partansa ajamatta, kun ei muuta voinut.

Sotien sekamelskassa jää paljon asioita epäselviksi, mutta historia niistä kirjoitetaan tavallisesti voittajien ehdoilla.

Kauno Pietilä

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän