Tapio Pääkön pyörittämä Santtiorannan leirintäalue kasvatti tänä vuonna liikevaihtoaan 100 000 eurolla viime vuodesta. Luku saattaa kuulostaa isolta, mutta Pääkkö on pyörittänyt toimintaa vasta kaksi kesää, joten kunnon vertailupohjaa ei vielä ole.
– Aloitimme viime vuonna käytännössä nollasta, joten siihen nähden tämä oli jo oikein hyvä kasvu. Ensi kesäksi ennustan vielä vähintään 100 000 euron lisäliikevaihtoa, Pääkkö laskeskelee.
Santtiorannan tämän vuoden verollinen myynti on noin 270 000 euroa. Luku on enemmän kuin esimerkiksi Pakkahuoneen terassin pizza- ja olutmyynti, mutta vähemmän kuin vaikkapa Pääkön liikevaihto vuonna 2011 Pursiseuran paviljongilla.
– Santtiorannan ongelmana on se, että sisällä oleva palvelutiski ei vedä enempää asiakkaita. Vaikka minulla olisi siinä kaksi työntekijää, niin silti siihen muodostuu sumppua, kun autonpaikanmaksajat, pyörävuokraajat, ruokailijat sekä munkkikahville tulijat jonottavat samassa tilassa.
– Ensi kesäksi täytyy miettiä ratkaisuja vähän eri tavalla ja tuoda ulkotiloihin jäätelömyynnin lisäksi vaikkapa vohvelimyyntiä, Pääkkö pohtii.
Santtiorannan kausi alkoi tänä vuonna huhtikuun lopulla ja se päättyi viime viikonloppuun. Kausi oli 5–6 viikkoa pidempi kuin aikaisemmin. Vaunupaikoista on ollut kysyntää läpi kesän, mutta vain muutaman kerran on ollut tilanne, jossa on pohdittu, mahtuuko rantaan enempää matkailuautoja.
– Toukokuussa mökit täyttyivät komennusmiehistä ja kesä–elokuun aikana mökit olivat jatkuvasti täyteen varattuja. Majoituspuolella on siis hankala saada enää kasvua, joten sen on tultava ruokamyynnistä tai muista oheispalveluista, Pääkkö listaa.
Kelien perusteella kesä ei ollut paras mahdollinen, mutta ulkopaikkakuntalaisten lisäksi myös paikalliset ovat löytäneet Santtiorannan tarjonnan. Leirintäalueella on järjestetty läpi kesän erilaisia tapahtumia niin lapsille kuin musiikin ja ruoankin ystäville.
– Kävijähuippu yhdessä tapahtumassa taisi olla melkein 500 henkeä, Pääkkö muistelee.
Pääkön palkkalistoilla oli heinäkuussa 52 henkeä, joista 10 oli Santtiossa ja loput Pakkahuoneen rannassa. Ruuhkaisin aika molemmissa paikoissa on puolen päivän tienoilla, jolloin hänellä on yhteensä 15–20 työntekijää töissä.
– Tällä työntekijämäärällä ja ilman massiivisia investointeja uskoisin, että ensi vuonna saavutetaan vielä tätä vuotta parempi liikevaihto ja tulos. Sen jälkeen on mietittävä, että ylläpidetäänkö saavutettua tasoa vai pitäisikö paikan varalle keksiä luovia uusia suunnitelmia, Pääkkö pohtii.
Luovat uudet suunnitelmat voivat liittyä vaikkapa kelluviin mökkeihin tai lasiseinäisiin ympärivuotisiin mökkeihin, mutta niiden aika on vasta myöhemmin.
Pakkahuoneella ulkomaalaiskävijöitä aiempaa vähemmän
Pakkahuoneen vierasvenesataman veneilijämäärä jäi tänä kesänä useita satoja veneyöpymisiä pienemmäksi kuin viime vuonna. Tapio Pääkkö luonnehtii kulunutta kesää kaikkien aikojen hiljaisimmaksi veneilykesäksi.
– Tähän on monta syytä, joista ilmeisin on polttoaineen hinta. Perheet eivät enää lähde samalla tavalla veneilemään koko kesäksi. Myös Uudenkaupungin sijainti on haastava, koska olemme mereltäkin katsottuna hieman syrjässä. Kaupunkimme on monelle se viimeinen kääntöpaikka, jonka kaupoista haetaan täydennystä ja jatketaan matkaa, Pääkkö listaa.
Veneet ovat Pääkön kuvailun mukaan Pakkahuoneen rannan ja vierasvenesataman sielu, mutta suurin liikevaihto tulee muualta. Pakkahuoneen terassin liikevaihto kasvaa vuosi vuodelta, mutta silti se jää vielä takamatkalle kahvilan liikevaihdosta.
– Rannan kahvilan pyörittämisestä se suurin tuotto tulee. Veneet kuitenkin toisivat rantaan sellaista kansainvälistä ja keskieurooppalaista tunnelmaa, joten olisihan se mukava, että veneilijätkin viipyisivät, Pääkkö toteaa.
Veneilijät tulivat tänä kesänä aiempaa lähempää. Ulkomaalaisten osuus jäi aika pieneksi, mutta sekä Pakkahuoneella että Santtiorannassa huomasi tänä kesänä sen, että ruotsalaisturistit olivat jääneet vähemmälle ja saksalaisia oli aiempaa enemmän.
Pääkkö ja työntekijät pohtivat ensi kesäksi uusia ideoita erityisesti vierasvenesataman markkinointiin. Tuleeko kävijöiden kesken arvottavaksi esimerkiksi suuri summa rahaa, sitä Pääkkö ei vielä tiedä.
– Harkitsemme myös sitä, kannattaisiko investoida isoja veneitä varten yhteen suureen ponttoonilaituriin, johon veneet voisivat kiinnittyä aisapaikoille.
Pakkahuoneen kahvila ja vierasvenesatama on toiminut nykykonseptillaan jo yli 40 vuotta ja Pääkkö on luotsannut toimintaa yli 10 vuotta. Suuria muutoksia hän ei aio perinteikkääseen paikkaan tehdä. Pääkön mukaan perinteisyys ja pysyvyys on Pakkahuoneen DNA:ssa.
– Teemme kuitenkin koko ajan jotakin pientä. Kyse saattaa olla saunan paneloinnista tai uusien kalusteiden hankinnasta. Käytän vuosittain 5–10 prosenttia liikevaihdoista näihin parannuksiin.