Suomen suurin eläin

0
Kesäisin hirven voi tavata laiduntamassa metsään rajautuvilla aukioilla ja niityillä.

Suomen suurikokoisin eläin on hirvi. Täysikasvuiset uroshirvet eli sonnit voivat painaa 700 kilogrammaa ja kasvaa säkäkorkeudeltaan yli kaksimetrisiksi. Sukupuolten välinen kokoero on hirvellä suuri, sillä naaraat eli hirvilehmät jäävät alle viidensadan kilogramman painoisiksi ja voivat olla säkäkorkeudeltaan puoli metriä matalampia kuin suurimmat sonnit.

Hirvi asustaa Suomessa koko maassa. Sen levinneisyysalue ulottuu Ruotsin ja Norjan lisäksi Puolan, Tšekin eteläosien ja Ukrainan kautta Keski-Aasiaan. Aiemmin myös Itä-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa elävä hirvi luettiin samaksi lajiksi eurooppalaisen hirven kanssa. Laajalle levittäytyneellä eläimellä katsottiin olevan 6–7 alueellista alalajia.

Sittemmin geneettisten tutkimusmenetelmien kehittymisen myötä on selvinnyt, että Keski-Aasiassa Venäjän läpi virtaava Jenisei-joki jakaa myös hirvet kahteen eri lajiin. Joen ympäristössä elää molempia lajeja. Alueella elävät hirvilajit myös risteytyvät keskenään, joten hirven kohdalla lajijako ja alalajien määrä aiheuttavat tutkijoiden parissa vielä jonkin verran keskustelua.

Hirvet viihtyvät pääosin yksinään omilla reviireillään, kaikkien mieluiten nuorissa havu- ja sekametsissä. Ne voivat vaeltaa ravinnon perässä vuodenaikojen mukaan ja talvisin hirvet saattavat muodostaa pieniä ryhmiä. Keväisin ryhmät hajoavat.

Suuren ja kömpelön näköinen hirvi liikkuu yllättävän ketterästi. Pakotilanteessa se pystyy juoksemaan parhaimmillaan lähes kuudenkymmenen kilometrin tuntivauhtia. Pitkillä jaloillaan hirvi liikkuu sujuvasti syvässä lumessa, upottavilla soilla ja vaikeakulkuisissa ryteiköissäkin.

Talveksi kasvava tiheä ja pitkä talvikarva pitää eläimen lämpimänä ja kylminä päivinä hirvi saattaa suojautua tekemäänsä lumikuoppaan.

Hirvellä on myös eräs valtti muihin lähisukulaisiinsa verrattuna. Se pystyy sulkemaan sieraimensa veden alla. Sieraimet ovat sijoittuneet pitkään turpaan siten, että hirven sukeltaessa ilman- ja vedenpaine estävät veden virtaamisen sieraimiin. Hirvi uikin näppärästi esimerkiksi saaresta toiseen ja pystyy vaivatta taittamaan kilometrien mittaisen matkan uiden.

Uimataidon lisäksi hirvi hämmästyttää myös sukeltamalla. Hirvet sukeltavat varsinkin alkukesällä ravinnokseen vesikasveja. Ne voivat sukeltaa lumpeen ja ulpukan mukuloita useiden metrien syvyyksistä ja viipyä pinnan alla yli minuutin kerrallaan. Vesikasvit maistuvat hirvelle niiden sisältämän korkean natriumpitoisuuden takia. Natriumia ne tarvitsevat moniin tärkeisiin elintoimintoihinsa

Kantaa säädellään metsästyksellä, ja hirvi onkin tärkein riistaeläimemme. Luonnonvarakeskus Luken arvion mukaan hirviä on nyt reilusti vähemmän kuin vuosituhannen vaihteessa.

Viimeisin seurantatulos tämän vuoden maaliskuulta arvioi maassamme asuvan 80 800 hirveä. Tämä on melkein puolet vähemmän vuosituhannen vaihteen huippulukemiin, jolloin hirvikannaksi arvioitiin jopa 150 000 yksilöä.

Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän