Tänäkin vuonna on vaalit!

0

Kyseiset vaalit eivät paljoa ole palstatilaa lehtien palstoilla saaneet. Paljon enemmän julkisuudessa kirjoitellaan jo seuraavista presidentin vaaleista. Kyseessä on siis seurakuntavaalit, ne ovat ennen kaikkea paikalliset vaalit, joissa seurakuntalaisten joukosta valitaan henkilöt suunnittelemaan toimintaa seuraavalle nelivuotiskaudelle.

Mitä sinä toivot seurakunnan antavan sinulle?

Äänestä ja kerro ehdokkaalle mihin suuntaan seurakuntaa pitäisi kehittää?

Mitkä ovat arvoja ja toimintoja, joista ei missään tapauksessa saa luopua?

Jossain kohtaa elämässä meistä jokainen seurakuntalainen tarvitsee kirkon palveluja.

Ole aktiivinen seurakuntalainen. Vähin, millä sen voi osoittaa on käydä äänestämässä.

Seurakuntavaaleissa jokainen ennen 21.11. 16 vuotta täyttänyt seurakunnan jäsen voi äänestää. Äänestysvilkkaus näissä vaaleissa on jäänyt yleisesti melko alhaiseksi. Syynä saattaa olla, että kirkollisia asioita ei koeta omaksi, vaan jotenkin etäiseksi. Vaalivuoden aikana herätetään ajatuksia ja keskustelua kolmen valtakunnallisen vaaliviestin kautta: Tulevaisuus tehdään nyt, yhdessä yksinäisyyttä vastaan ja myötätunnon ääni ajassamme. Eli sinun äänelläsi vaikutat, miten sinun omassa kirkossasi ja seurakunnassasi edellä mainitut asiat huomioidaan.

Paljon puhutaan nuorten ja lasten pahoinvoinnista. Miten seurakunta auttaa asiassa?

Mikäli nuoret saadaan äänestämään, tulee heidän äänensä aidosti kuulluksi sekä tietoa nuorten todellisista tarpeista tulee kuulluksi myös seurakunnan päättävissä elimissä.

Nuoret ovat se voimavara, joka on kirkon ja seurakunnan kehittämisessä ja uusien urien aukaisussa ratkaisevassa roolissa. Siksi nuori! Käy äänestämässä, kun se mahdollisuus kerran sinulle on suotu.

Niukkenevat taloudelliset mahdollisuudet asettavat seurakunnat melkoisten haasteiden eteen. Koko seurakuntarakenne elää murroksessa. Tämän todellisuuden eteen tulevat päättäjätkin joutuvat. Mielestäni uusien toimintamallien kautta pystytään edelleen toimimaan niukkenevilla resursseilla.

Usein unohdettu voimavara löytyy siitä yksinkertaisesta asiasta kuin, mistä muodostuu seurakunta. Sen kantava voima on seurakuntalaiset, joiden osaaminen ja heidän monenlaiset lahjansa ovat jääneet usein huomioimatta sekä hyödyntämättä. Ihmisten lisääntyvä vapaa-aika ja työuransa jo päättäneiden määrä pitäisi pystyä hyödyntämään seurakunnan toiminnassa.

Yhdessä toimiminen ja yhteistyö ovat tämän päivän avainsanoja.

Miten toivoisit, että omassa seurakunnassasi jatkossa toimitaan? Mikä on hyvin, minkä toivoisit muuttuvan?

Uutta yleisstrategiaa on valmisteltu viime vuoden 2021 toukokuusta alkaen. Strategityölle on tarjonnut viitekehyksen kirkon syksyllä 2020 hyväksymä Ovet auki -strategia. Ovet auki -dokumentti kuvaa Suomen evankelisluterilaisen kirkon ja sen seurakuntien toimintaympäristön nopeaa muutosta. Keskeisimmät muutosvoimat liittyvät väestön ikääntymisestä johtuvaan jäsenmäärän pienenemiseen ja suomalaisten uskonnollisen ajattelun monimuotoistumiseen.

Luterilainen enemmistöasemassa oleva ”kansankirkko” on yhä harvemmalle suomalaiselle itsestään selvä valinta ja kirkkomme on yhä useammin yksi vaihtoehto monien muiden vaihtoehtojen joukossa. Uudessakaupungissakin nämä muutosvoimat ovat havaittavissa. Meiltä kaivataan uusia tapoja olla seurakunta ja vastata uusikaupunkilaisten hengellisiin ja yhteisöllisiin tarpeisiin.

Eli millainen on ”sinun kirkkosi”, millaisena sinä sen koet. Sinun äänelläsi vaikutat, millainen on kirkkosi ja seurakuntasi.

Omalta kohdaltani voin sanoa, että ajatukseni minun kirkostani pohjautuu jo lapsena ja nuorena syntyneeseen lämpimään suhteeseen omaan kotikirkkoon ja seurakuntaan. Vaikka maailma on muuttunut ja monet kirkon toiminnatkin sen mukana, niin iän mukana, kiintymys tuttuun ja rakkaaseen kotikirkkoon on vaan entisestään kasvanut.

Uudenkaupungin seurakunta muodostuu neljästä omaleimaisesta ja elävästä kappeliseurakunnasta. Näiden vireys ja erilaiset toimintatavat takaavat jatkossakin sen, että seurakuntalaiset kokevat kappeliseurakuntansa kirkon omakseen. Koko seurakunnan kannalta se on rikkaus, joka lisää toiminnassa mukana olevien seurakuntalaisten määrää.

Kaiken keskittävä ja saman formaatin kautta tapahtuva toiminta köyhdyttää seurakunnan sekä karkottaa osallistujat. Siksi näen kappelirakenteen Uudenkaupungin seurakunnan voimavaraksi, joka takaa seurakunnan kehittymisen ja tulevaisuuden valoisana jatkossakin.

Itse syntyperäisenä kalantilaisena ja elämästäni yli kuusikymmentä vuotta Kalannissa asuneena koen aina olevani kalantilainen Uudenkaupungin seurakunnassa. Seurakunnan asioista päätettäessä johtoajatus on tietenkin koko seurakunnan kannalta paras ratkaisu, mutta tuota kalantilaisuuden leimaa ei minusta pois saa, enkä siitä myöskään koskaan luovu.

Ehdokaslistat on jo julkaistu. Käykää äänestämässä, niin seurakunnastasi muotoutuu sinun kirkkosi näköinen.

Olli Laivo

kirkkovaltuuston pj

Kalannin kappeli srk

seurakuntavaaliehdokas

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän