UJK:n kasvatti pärjää stadissa

0
UJK-kasvatti Emil Saarinen

Stadin Kingit eli HIFK rämpii SM-liigan pohjimmaisena, mutta seuran U20-juniorit eli Kollit on oman ikäluokkansa liigan kärjessä. Kollien takalinjoilla luutii UJK-kasvatti Emil Saarinen , joka aikoo ensi kaudeksi murtautua IFK:n miesten joukkueeseen.

– En muista tarkkaan, mutta aika nuori olin, kun aloitin jääkiekon pelaamisen UJK:ssa. Pelailin samaan aikaa jalkapalloa, mutta kun pärjäsin kiekossa paremmin, niin aika pian jalkapallon peluu jäi, Emil kertoo.

Vuosien myötä kasvoi halu ja motivaatio päästä jääkiekossa mahdollisimman pitkälle. Kaudeksi 2017–2018 Emil siirtyi Raumalle Lukon SM-sarjassa pelaavaan U16-poikien joukkueeseen.

– Asuin Uudessakaupungissa ja kävin siellä koulua, mutta minulla oli myös kämppä Raumalla, ihan Äijänsuon hallin lähellä ja siellä asustelin välillä päivän pari kerrallaan, kun päivittäiset matkat olivat aika rankkoja.

Emil pelasi Raumalla kaksi vuotta, jälkimmäisenä hänelle kertyi myös pelejä Lukon U18-joukkueessa. Peruskoulun jälkeen tuli eteen lukio.

– Halusin katsastella uusia maisemia ja hain Helsinkiin Mäkelänrinteen urheilulukioon. Samalla oli kontakteja IFK:hon. En muista kumpi oli alun perin aktiivinen, mutta kun lukiopaikka irtosi, niin hommat etenivät nopeasti. IFK tunsi minut U16-SM-sarjasta ja otti minut avosylin vastaan.

Emil pelasi kaksi ensimmäistä Helsingin vuotta IFK:n U18-joukkueessa SM-sarjaa ja vanheni sitten U20-joukkueeseen, jossa on nyt menossa toinen kausi.

– Kausi on lähtenyt tosi hyvin käyntiin, ollaan sarjan kärjessä ilman tappioita. Lukosta tai aiemmilta HIFK-vuosilta ei käteen arvometallia jäänyt, pari kautta tosin jäi kesken koronan vuoksi. Nyt mitali olisi hieno, mutta matka sinne asti on pitkä.

Myös Emilin omat pelit sujuvat. Hän on joukkueen vakiopelaaja ja puolustajan paikalta on tehojakin löytynyt, tilastoissa on jo kolme maalia ja kolme maalisyöttöä.

– Olen oikein tyytyväinen. Olosuhteet ovat erinomaiset, sekä lukiossa että nyt lukion jälkeen treeniolosuhteet ovat kunnossa ja kaikki on omasta motivaatiosta ja halusta kiinni.

Emil kävi lukion loppuun ja kirjoitti keväällä ylioppilaaksi, mutta hän ei ole vielä hakenut opiskelupaikkaa.

– En oikein tiedä mikä olisi se oma ala. Sen ratkaisun aika tulee myöhemmin, nyt panostetaan jääkiekkoon.

Ensi kaudeksi Emil aikuistuu. Päätavoite tällä hetkellä on saada pelipaikka IFK:n liigamiehistöstä, varasuunnitelmia ei vielä ole.

– Viime kauden lopuksi olin jo muutaman kerran mukana miesten treeneissä. Seura on tällä hetkellä tyytyväinen, mutta mitään lupauksia tulevasta ei ole. Kilpailu on kovaa.

Emil on koko uransa pelannut puolustajana. Mitään erityistä syytä siihen ei ole, ominaisuudet vaan sopivat puolustajan vaatimuksiin eikä luonnekaan halua muualle.

– Paras ominaisuuteni on luistelu. Se on osittain luonnollista, mutta tietenkin sitä on vahvistettu kovalla harjoittelulla. Parannettavaa on ainakin voimapuolella, mutta sitäkin treenataan joka päivä.

Jääkiekko vie ison osan Emilin elämästä, Uudessakaupungissa hän ehtii käydä vain kesäisin ja ehkä joulun aikaan, vaikka silloinkaan ei pitkää taukoa peleistä ole.

– Helsinki on sopiva paikka minulle, täällä on kaikkea tarpeellista ja olen sopeutunut isoon kaupunkiin hyvin. Joukkueessakin on hyvä tunnelma ja töitä tehdään tosissaan.

Helsingissä riittää myös kaikenlaisia houkutuksia, mutta liigauralle tähtäävälle ei iltariennot mahdu ohjelmaan.

– Pitää mielessä mikä on omien tavoitteiden kannalta tärkeää ja toimii sen mukaan.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän