Suomen Joutsen kiinnostaa tällä hetkellä monia sen ”synnyinkaupungissa” Uudessakaupungissa. Merellisessä illassa oli laivan vaiheista kuulemassa miltei 140 henkilöä ja Merikeskuksen Suomen Joutsen -näyttelyssä vieraili neljän päivän aikana yhteensä yli 160 kävijää.
Suomen Joutsenesta ja sen Uudenkaupungin ajasta onkin saatu viime aikoina esille sekä aiemmin tuntemattomia kuvia että uutta tietoa.
Tuota uutta tietoa oli tarjolla melkoisesti merellisessä illassa, jossa laivan vaiheista kertoi Visa Auvinen . Hän on Suomen Joutsenen Valtameripurjehtijain perinneyhdistyksen kunniapuheenjohtaja ja hän on kirjoittanut tai toimittanut kymmenkunta laivaa käsittelevää kirjaa.
– Uudessakaupungissa saksalaiseen rahtikoululaiva Oldenburgiin rakennettiin vuosina 1930–31 majoitus-, koulutus- ja huoltotilat 180 miehelle. Lisäksi laivaan asennettiin kaksi 210 hevosvoiman Skandia-merkkistä konetta, hän kertoi.
Lisäksi laivan pohjaa ja takilaa uusittiin telakalla.
Päällikön edustushytin sohvasta on nyt saatu uusi kuva ja uutta tietoa.
– Se on mielenkiintoinen yksityiskohta. Uudestakaupungista löytyi Edvin Luotosen aikanaan ottama valokuva tuosta sohvasta. Sohva on nyt siirretty kunnostettuna varastosta takaisin käyttöön ja työn tehneen turkulaisen yrityksen mukaan sohva on todennäköisesti aikanaan asennettu Suomen Joutseneen Uudenkaupungin Telakalla, Auvinen kertoi.
Laivan nimi vaihtui Uudessakaupungissa juhlallisessa seremoniassa marraskuun 1. päivänä 1931. Suomen Joutsen -nimi periytyi varhaisesta laivastohistoriasta, josta löytyy ansioitunut sotalaiva ”Finska Svanen”.
Suomen Joutsen kävi Uudessakkaupungissa vielä viimeisen kerran kesällä 1954.
Auvinen kertoi merellisessä illassa laivan vaiheet valmistumisesta tähän päivään saakka. Laivahan rakennettiin Ranskassa vuonna 1902 ja se sai kasteessa nimen Laennec. Hän kertoi tarkkaan laivalle neitsytmatkalla saatuneesta onnettomuudesta, jossa englantilainen höyrylaiva upposi.
– Leannec tuomittiin englantilaisessa tuomioistuimessa syylliseksi ja tästä syyllisyydestä keskustellaan Ranskassa vieläkin, hän sanoi.
Ranskasta on saatu äskettäin käyttöön myös laivan kapteenin ja varustamon välistä mielenkiintoista kirjeenvaihtoa vuosilta 1919–21.
Laiva myytiin vuonna 1922 Saksaan, jossa se sai nimen Oldenburg. Sekä Leannec että Oldenburg kuljettivat rahtia Atlantin yli, Leannec 15 ja Oldenburg kahdeksan kertaa.
Suomen valtio osti Oldenburgin vuonna 1930 ja, kun se oli kunnostettu Uudessakaupungissa, laiva lähti ensimmäiselle valtameripurjehdukselleen jouluna 1931. Kaikkiaan laiva teki noita purjehduksia kahdeksan, viimeinen päättyi vuonna 1939 sodan varjossa.
Niiden tarkoituksena oli kouluttaa miehistöä laivaston uusille aluksille, joita oli ryhdytty rakentamaan voimallisesti vuonna 1927 säädetyn laivastolain myötä.
Kolmella valtameripurjehduksella oli mukana myös vientinäyttely, jossa oli esillä parhaimmillaan 40 yrityksen tuotteita. Niistä muodostui menestys sekä Suomelle että yrityksille.
Sodan aikana Suomen Joutsen toimi sukellusveneiden ja moottoritorpedoveneiden tukialuksena ja sodan jälkeen se palveli miinanraivaajien emäaluksena.
– Laivaston päällystöstä puolet oli palvellut Suomen Joutsenella sen valtameripurjehduksilla, Visa Auvinen kertoi.
Vuosina 1961–1988 Suomen Joutsen toimi merimiesammattikouluna. Sinä aikana siellä valmistui 2900 miestä ja naista merenkulun palvelukseen ja myös muihin ammatteihin, erityisesti ravintola-alalle.
Nykyään Suomen Joutsen toimii museolaivana Turussa Forum Marinumin yhteydessä.
Merikeskuksessa on ollut esillä Suomen Joutsenta esittelevä näyttely, joka keskittyy laivan Uudenkaupungin aikaan. Näyttelyyn saatiin suurennoksina ennen näkemättömiä valokuvia ja monenlaisia mielenkiintoisia esineitä.
Kiinnostuksesta Suomen Joutsenta ja erityisesti sen Uudenkaupungin aikaa kohtaan kertoo se, että neljän päivän aikana näyttelyssä vieraili runsaat 160 kävijää.
Uudenkaupungin merihistoriallisen yhdistyksen kokoamaan näyttelyyn pääsee edelleen tutustumaan erikseen sopimalla.
Myös yhdistyksen tämänvuotisen joulukortin aiheena on Suomen Joutsen. Kortin kannen kuvan on maalannut uusikaupunkilainen taiteilija Markus Kotiranta ja tekstinä on Heikki Asunnan runo ”Joulu Etelänristin alla”. Hän lähetti sen tervehdyksenä Suomen Joutsenelle sen 8. valtameripurjehdukselle jouluna 1938.
Matti Jussila
