Näitä lajeja yhdistää se, että niitä pidetään haitallisina vieraslajeina Suomen luonnossa. Kurttulehtiruusu kasvaa varsinkin rannikkoalueilla tiheäksi, kaiken kasvillisuuden alleen tukahduttavaksi pensaikoksi. Se leviää liiankin tehokkaasti myös eläinten levittäessä sen siemeniä uusiin ympäristöihin.
Vapaasti liikkuva kissa saalistaa jyrsijöitä ja lintuja. Smithsonian-instituutin tutkijat arvelevat yhden kissan tappavan vuodessa Yhdysvalloissa keskimäärin 30–47 lintua. Saaliiksi jääneiden lintujen lisäksi tulevat vielä jyrsijät, sammakkoeläimet ja matelijat. Kissat ovat myös tautiriski luonnonvaraisille eläimille. Ne voivat levittää sellaisiakin tauteja, joille paikallisilla eläimillä ei kenties ole vastustuskykyä.
Kaikkiruokainen espanjansiruetana voi syödä oman painonsa verran ravintoa vuorokaudessa. Valtaisa ruokahalu aiheuttaa riesaa enimmäkseen viljelykasveille. Tai näin arvellaan sen perusteella, että espanjansiruetana on kulttuuriympäristöissä viihtyvä ja leviävä laji. Sitä tavataan runsaimmin puutarhoissa.
Espanjansiruetana voi toimia kissan tavoin myös tautien levittäjänä. Sen erittämä lima voi sisältää muun muassa listeria- ja kolibakteereita ja se voi toimia väli-isäntänä koirille haitalliselle sydänmadolle.
Kaikki vieraslajit eivät välttämättä ole haitallisia. Useat lajit levittäytyvät Suomeen aivan itsestään, ilmaston lämmetessä ja olosuhteiden muuttuessa. Näitä tulokaslajeiksikin kutsuttuja omin voimin saapujia ovat käytännössä kaikki Suomen luonnossa elävät lajit, jos asiaa tarkastellaan tarpeeksi pitkällä aikavälillä. Viimeisimmän jääkauden jälkeen reilut 11 500 vuotta sitten maa oli autio ja tyhjä.
Vähitellen paikalle saapuivat jään väistyessä nykyiset lajimme yksi kerrallaan. Myös ihmiset muiden joukossa.
Ihminen on sittemmin toiminut todella menestyksekkäänä vieraslajien levittäjänä. Kaupankäynti, laivojen pilssivesi ja painolastimaa ovat tarjonneet lukemattomille lajeille mahdollisuuden levitä yhä uusille asuinsijoille ympäri maailmaa.
Monesta vieraslajista haitallisen tekee se, että laji on levinnyt uusille alueille nopeasti ja yllättäen pitkänkin matkan päästä. Näin käy etenkin silloin, kun lajit leviävät ihmisten avustamana. Paikallinen luonto ei ehdi sopeutua tulokkaaseen ja jää usein alakynteen.
Toisinaan uusille asuinsijoille levinneet lajit löytävät oman paikkansa ja asettuvat tasapainoiseksi osaksi luontoa. Harmi kyllä haitallisten vieraslajien kohdalla näin ei yleensä käy, vaan niiden vaikutus ympäristöönsä on enemmän tai vähemmän tuhoisa.
Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala