Nyt valitaan uusi Vuoden hehkuvin persoona – Yleisöäänestys avattu kaupungin verkkosivuille

8
Vuoden 2019 hehkuvin persoona oli Neon 2 -laulaja Jussi Rainio.

Uudessakaupungissa juhlitaan jälleen marraskuun alussa syksyn hehkua. Kaupunki järjestää koko perheen Hehku-karnevaalin perjantaina 4.11.

Hehku-karnevaalissa valitaan jo neljättä kertaa Vuoden hehkuvin persoona. Kaupunki pyysi uusikaupunkilaisilta ehdotuksia kilpailuun ja ehdokkaita kertyi peräti 159. Eniten ehdotuksia tuli näistä viidestä henkilöstä, joista nyt valitaan yleisöäänestyksellä Vuoden hehkuvin persoona.

Äänestys alkaa heti ja päättyy sunnuntaina 30.10. Äänestämään pääset osoitteessa: uki.fi/hehkuvin22 

Ethän siis äänestä tämän verkkojutun kommenttikenttään!

Voit äänestää myös kupongilla, joka julkaistaan lauantain lehdessä. Kupongit palautetaan palvelupiste Passariin.

Tässä ovat Vuoden hehkuvin persoona -ehdokkaat:

Päivi Kurkilahti,

musiikin ilopilleri

Musiikin monitaitoinen ammattilainen Päivi Kurkilahti onnistuu luomaan aurinkoisen hetken aina sinne, missä kulkeekin. Iloa hehkuva Päivi pitää Sorvakossa Musiikkitupaa. Hän järjestää muskareita alle kouluikäisille, vanhuksille yhteislaulutilaisuuksia ja pitää pianotunteja. Mutta ehtii Päivi paljon muutakin.

– Vedän kansalaisopistossa bändipajoja ja naiskuoro D’amenia.

Lisäksi Päivi keikkailee erilaisissa tapahtumissa yksin, duon kanssa ja erilaisissa kokoonpanoissa.

Mistä innostus musiikkiin on saanut alkunsa?

– Meillä kotona kuunneltiin paljon musiikkia. Sitten sain kummeilta lainaksi urut. Aloin soittamisen uruilla ja äiti kysyi haluaisinko pianotunneille musiikkiopistoon, hän muistelee.

Musiikilla on Päivin mielestä ihmeellinen voima. Se yhdistää ihmisiä ja saa aina hyvälle tuulelle, myös ammattilaisen.

– On onni ja ilo tehdä töitä sellaisten ihmisten kanssa, jotka tulevat innoissaan ja motivoituneina tunneille. Into tarttuu minuun. Työ on minulle voiman lähde.

Päivi kiittää myös puolisoaan ja lapsiaan siitä, että elämä on niin hyvää. Myös ystävien kanssa vietetään ihania hetkiä.

– Liikunta on minulle tosi tärkeää, käyn pilateksessa ja kuntopiirissä. Lisäksi kaveriporukalla kuntoillaan. Tykkään myös kävellä metsissä ja kahvakuulailla. Sitä paremmin voin, mitä enemmän ehdin liikkua, hän hehkuttaa.

Päivi Kurkilahti on kotoisin Uudestakaupungista. Hän asui opiskeluaikanaan kuusi vuotta pääkaupunkiseudulla. Sielläkin tutustui mukaviin ihmisiin, mutta Päivistä suurkaupunki ei vain tuntunut kodilta.

– Uudessakaupungissa on hyvä elää. Täällä on iloisia ihmisiä ja hirmuisen hyvä olla yrittäjänä, kun kaupungissa tuetaan ja kannustetaan yrittäjiä. Uudessakaupungissa on yhdessä tekemisen meininki.

– Uusikaupunki on ympäristönä hyvin viihtyisä. Meri ja metsä ovat lähellä ja nämä kaupungin puutalot kruunaavat keskustan, hän kehuu.

Tapio Pääkkö,

hyvän ruuan ja tapahtumien mestari

Pursiseuran ravintola oli se houkutin, mikä veti Lapin pojan, Tapio Pääkön vuosia sitten Uuteenkaupunkiin.

– Tein talvisin opettajana töitä, mutta kesäisin tulin Pursiseuran ravintolaan Per-Erik Silverille töihin.

Kun Silver luopui ravintolasta, Pääkkö osti sen liiketoiminnan. Pääkkö oli silloin jo kokenut konkari, työskennellyt huippuravintoloissa ja Havsvidden-hotellin johtajana Ahvenanmaalla.

– Ihmiset matkan varrella ovat olleet korvaamattomia, olen oppinut heiltä paljon. Joukkuelajihan tämä ala on. Hotellin johtaminen kasvatti itsetuntoa niin, että uskalsin lähteä yrittäjäksi.

Pursiseuran lisäksi Pääkkö piti Messi-ravintolaa satamassa vajaan vuoden. Golfravintolaa hän pyöritti kahdeksan vuotta ja siellä viimeistään uusikaupunkilaiset ja turistit huomasivat, mikä huippukokki mies on.

Pakkahuone on ollut Pääkön hyppysissä vuodesta 2011 ja Santtiorannan leirintäalueen kävijämäärä on kasvanut kahden viime kesän aikana, kun Pääkkö on kehittänyt sen toimintaa. Lisäksi Pääköllä on kaverinsa Eero Vemanin kanssa Rattailla Oy -niminen yritys, jonka toimintaa tuktuk-juna on.

– Se on enemmänkin semmoinen hyvän mielen projekti, Pääkkö toteaa.

Pääkkö sanoo, että hän on 51 vuoden ikään mennessä ehtinyt toteuttaa ambitionsa. Nyt hän toivoo, että edes toinen omista lapsista lähtisi yritykseen osakkaaksi.

– Seuraavaksi lähdetään toteuttamaan heidän unelmiaan, Pääkkö sanoo.

– Mutta ei tämä tarkoita, että jäisin jo eläkkeelle. Eihän pesäpallostakaan kakkos- ja kolmospesän välistä mennä suoraan kotipesään, hän lisää nauraen.

Siellä missä Pääkkö on, kuulee aina naurua, tuoksuu hyvä ruoka ja tapahtuu. Mies taitava tekemään muille hyvää.

Mistä hän itse saa voimaa?

– Hyvistä ihmissuhteista. Omat lapset, sisko ja ystävät ovat tärkeitä. Myös työnteko on palkitsevaa.

– Useamman vuoden ajan olen pelannut tiistaisin ja torstaisin pappasulkapalloa. Se on tärkeä sosiaalinen ympäristö.

Johanna Harikkala-Nurmi,

jumppasalin aurinko

Kun on oikein huono päivä, on yksi paikka, jossa huonotuulisuus aina haihtuu. Se on Johanna Harikkala-Nurmen vetämä jumppatunti. On se sitten pilatesta, boostia, lavista, pumpia, zumbaa tai kuntopiiriä. Johanna saa sykkeen kohoamaan, otsan hikeen ja silti hymyn leviämään naamalle.

– En tiedä mitään parempaa kuin hyvä musiikki ja liikunta. Saan itsekin tästä yhdistelmästä voimaa, Harikkala-Nurmi sanoo.

Kalannissa syntynyt liikuntayrittäjä innostui liikunnasta Kalannin Naisvoimistelijoissa 12-vuotiaana ja jäi koukkuun. Nyt hän on yhdistyksen puheenjohtaja ja pyörittää myös omaa liikuntakeskusta, Elleniä.

– Olin lapsena satujumpassa ja sitten innostuin aerobicista.

Johanna opiskeli ensin varhaiskasvatuksen maisteriksi, mutta silloinkin oli mielessä liikunta-ala. Nyt kolmen lapsen äiti pitää omasta ja muitten kunnosta huolta Uudessakaupungissa.

– Haaveeni on, että saisin kehitettyä Ellenin salista vielä viihtyisämmän ja tehdä tätä työtä.

Koronavuodet eivät ole olleet helppoja liikunta-alan yrittäjälle. Kansa kaikkosi koteihin ja liimaantui sohvaan. Vieläkin salilla näkyy, että moni on jäänyt kotiin. Johanna toivoo, että ihmiset löytäisivät liikunnan ilon uudestaan.

Johanna on koonnut Hehku-karnevaaleille aina porukan esiintymään. Tänä vuonna hän aikoo tuoda myös lapsia Rauhanpuistoon tanssimaan. Hän uskoo, että kun ihmiset näkevät sen riemun, innostuvat itsekin liikkumaan.

Silloin kun Johanna ei liiku tai ole töissä, hän yleensä tekee käsitöitä. Korona-aikana häneen iski neuloosi. Jalassa on itse kudotut villasukat ja jumppatrikoon ylle hän vetää itse tehdyn villapaidan.

Myös musiikki on kuulunut aina hänen elämäänsä. Lapsena hän soitti viulua ja myöhemmin myös kitaraa ja pianoa. Johanna myös laulaa, mutta rohkenee kuulemma laulaa vain sukulaisten juhlissa.

Uusikaupunki on hänelle rakas paikka, koska täällä ovat juuret ja rakkaat.

– En osaisi asua missään muualla. Olen aina kalantilainen, vaikka nykyisin asutaan Vohdensaarella, hän hymyilee.

Aino Luotonen,

hyvän tuulen tuoja

– Kaverit varmaan ilmoittivat minut kisaan, Aino Luotonen nauraa heleästi, kun kuulee olevansa yksi Vuoden hehkuvin persoona -ehdokkaista.

Luotonen on lähtöisin Kalannista ja asuu nykyisin Sundholmassa. 24-vuotias nainen kertoo, että ei voisi jättää Uuttakaupunkia, koska Uusikaupunki on vain niin ihana paikka.

– Mielelläni käyn muualla, koska minulla on kavereita kauempanakin, mutta on vaikea ajatella, että muuttaisin täältä mihinkään. Täällä ovat kaikki läheiset ja niin paljon ystäviä.

Aino on myös työuraltaan hyvin uusikaupunkilainen. Hän on työskennellyt autotehtaalla kolme vuotta ja sitten Vahteruksella. Nyt hän on aloittanut työt Dekralla.

– Olen ollut pari kuukautta uudessa työpaikassa. Mitään en ole vielä oikein tehnyt, kun ensin pitää tenttiä lupia, hän kertoo.

Vapaa-aikanaan Aino Luotonen harrastaa kaikenlaista liikuntaa, lenkkeilee koiransa Hilman kanssa ja käy kavereitten kanssa ryhmäliikuntatunneilla.

– Kesällä on pelattu paljon padelia. Mitään vakituista harrastusta minulla ei ole, vaan harrastan satunnaisesti kaikenlaista liikkumista.

Kavereitten mukaan Aino on huumorintajuinen ja aina hyväntuulinen. Mistä hyväntuulisuus tulee?

– En vain tykkää mistään negatiivisuudesta, mutta kai minun elämänikin on vain niin kivaa. Kavereitten kanssa oleminen tekee iloiseksi sekä luonnossa liikkuminen. Yksin oleminen ei ole lainkaan minun juttuni.

Aino kertoo olevansa hyvin spontaani ja rakastaa kaikenlaisia ex tempore-juttuja.

– Oltiin kavereitten kanssa yöllä paljuilemassa, kun saimme päähämme, että lähdetään heti aamulla Saksaan. Kahdella autolla lähdimme reissuun, kiersimme Ruotsia, Norjaa ja Saksaa. Oli aivan mielettömän kiva viikon reissu. En oikeastaan tiedä, mihin minua ei saisi yllytettyä. Benji-hyppykin olisi ihan mahdollinen, Aino nauraa.

Hugo Pirppu,

tasa-arvon puolustaja

Kalannissa asuva Hugo Pirppu, 16, on monessa mukana: hän on seurakunnan isostoiminnassa, Uudenkaupungin lukion opiskelijakunnan hallituksessa sekä nuorisovaltuustossa.

– Seuriksen porukka on ihan mahtavaa, Pirppu kehuu.

– Olen viihtynyt hyvin myös nuorisovaltuustossa. Olen ollut siellä kaksi kautta, uusi valtuusto valitaan joulukuussa.

Pirppua ehdottivat Vuoden hehkuvin persoona -kisaan hänen ystävänsä – ja niitähän riittää. Yhdessä ehdotuksessa sanotaan, että Pirppu on tasa-arvon kannattaja. Onko hän sitä?

– Kai minä sellainen olen. Olen avarakatseinen. Minulla on omat arvot, pidän tärkeinä ekologisia arvoja, sukupuolten tasa-arvoa sekä seksuaalivähemmistöjen tasa-arvoa. Mutta jos toisella on eri arvot, ei se minua haittaa. En halua saarnata omia näkemyksiäni muille.

Pirppu käy Uudenkaupungin lukion toista luokkaa ja haaveilee urasta musiikin parissa. Hän on rakennellut kodin varastotilaan pienen oman studion.

– Olen onnekas, kun olen saanut instrumentit lahjoituksina eri puolilta. Minulla on basso, kitara ja rummut. Teen musiikkia varastossa, jossa säilytetään talvitakkeja ja kaikenlaista. Tila on aika veikeä, Pirppu kuvailee.

Studiossaan Pirppu tekee omaa musiikkia. Omia sanoituksia punk-biiseihin syntyy missä vain. Hän kirjoittelee lyriikoita yleensä kännykällä.

– Olisihan se hienoa, jos joskus olisin iso rokkitähti ja voisin soittaa isoilla lavoilla. Realistisempi haave on musiikinopettajan ammatti. Viihdyn lasten ja nuorten kanssa, niin siinä yhdistyisi molemmat asiat, joista nautin.

Pirppu sanoo kuitenkin, että ihan sama vaikka unelmat eivät toteutuisikaan. Tärkeintä on elää muuten onnellista elämää.

– Sitä ei määrittele työ, eikä raha.

 

Aiemmat hehkuvat persoonat

2017: sisällöntuottaja Päivi Sappinen

2018: kenkäkauppias Outi Nurmi

2019: laulaja Jussi Rainio

Hugo Pirppu
Johanna Harikkala-Nurmi

8 KOMMENTIT

  1. Päivi Kurkilahti. Iha ykköne. Ainut oikee vaihtoehto. Positiivine… niinko oikeesti positiivine. Empaattine…sillai niinko oikeesti empaattine. Käyn samois jumpparyhmis ja musiikkiesityksiinki olen tutustunu. Eniten pysäyttä kuitenki se lempeys mil hän puhuu omil lapsillens (useemman kerran osunu kuulema).

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän