Taija Viljanen kirjoitti tiistain 22.11. lehdessä Lokalahden tiloista, ne olivat samassa luokassa ”seurattavien” kanssa kuin Pyhämaakin. Käyttöprosentit oli laskettu vuoden 2021 käytöstä painottamatta sitä, että ne olivat poikkeusvuosia käytön suhteen.
Aiempiin strategioihin on kuulunut seurakunnan tilojen käytön monipuolistaminen. Miksi nyt seurakunnalla tuntuu olevan enemmänkin on-off-nappula kuin tämä ajatus? Käytön monipuolistamista ei ole yleisesti edes pohdittu yhdessä.
Ehdottaisin, että esimerkiksi yhdistykset voisivat käyttää seurakuntakodin tiloja esimerkiksi kokousten pitämiseen, harrastustoimintaan, kursseihin ym.
Toki se vaatii uudenlaista ajattelua ja ehkä tilojen sisustamista vähän kodikkaammaksi. Muunneltavuus pitää myös ottaa huomioon, kun isojakin juhlia järjestetään. Missä ovat esimerkiksi soittimet hengellisen musiikin kuunteluun? Keittiö on kuitenkin hyvin varusteltu, joten sopisi monenlaiseen käyttöön.
Toivon, että uusi valtuusto nyt aloittaessaan saisi heti toiminnasta sellaisen kuvan, että yhteistyössä tehdään ja ideoidaan ja että uudesta valtuustosta saataisiin keskustelevampi. Se ehkä tarkoittaisi sitäkin, että valtuustonkin kokoukset tulisi järjestää pienemmissä tiloissa.
Isossa salissa kun istutaan eri puolilla, niin puheesta ei tahdo saada selvää kun iso sali myös kaikuu. Myös yhteistä mielipiteenvaihtoa pitäisi kappeliseurakunnilla olla iltaistunnoissa tms., jotta tutustuisimme toisiin valtuutettuihin ja toisten kappeleiden toimintaan.
Jos tämä käytön monipuolistaminen olisikin yksi teemoista, uskon, että ainakin tuo käyttöprosentti nousisi ja olisimme vähemmän irti ”muusta yhteisöstä”, kun kuitenkin olemme osa sitä ja nykyisessä tilanteessa yhä pienempi osa yhteisöä, valitettavasti.
Uskon myös, että uusilla valtuutetuilla, ”muusta maailmasta” tulevilla on paljon viestitettävää, jos vaan heitä kuunnellaan.
Laiho-Virtanen Pyhämaasta