Aktivistitko hallitsemaan Suomea

0

Kun asioiden eteenpäin viemiseksi käytetään mustamaalausta, valehtelua, lakien valmisteluun- ja toteuttamiseen vaikuttamista, julkiseen tiedonvälitykseen vaikuttamista ja niin edelleen ajatellaan kyseessä olevan diktatuuri tai harvainvaltaa ylläpitävä maa kuten Venäjä tai Kiina. Kyse on kuitenkin aktivistien toimintatavasta täällä Suomessa, joka on paisunut vuosi vuodelta.

Ihmisiltä kysyttäessä; Haluavatko he, että aktivisti hallitsisivat Suomea? Vastaus on yksiselitteinen, ei missään tapauksessa. Kuitenkin esimerkit vievät meitä kohti aktivistijärjestöjen valtaa kyseenalaisilla toimintatavoillaan. En tarkoita poliittisia aktivisteja, vaan kaikkia muita yhden asian liikkeitä esimerkiksi; Eläinsuojelu, ilmasto-, Itämeri-, luonnon-, metsien- ja soidensuojeluaktivisteja.

Näkyvyyden heille antaa tiedotusvälineistö, jotka elävät paljolti sensaatioilla ja räväköillä uutisilla. Aktivistien asiantuntemusta tiedotusvälineissä suosivat etenkin YLE ja MTV. Katsojista monet ovat paljolti luonnosta vieraantuneita uskoen todeksi kaiken mitä tv:stä tulee.

Annetaan ymmärtää, että pienten ja äänekkäiden ryhmien mielipiteet edustavat suuren enemmistön mielipiteitä. Ongelmana on, ettei kovaäänisten aktivistien puheita ja kirjoituksia kyseenalaisteta ja kritisoijia ei tv:ssä näy. Enemmistö on hiljaa.

Ei monikaan hyväksy, että merimetsot ja hylkeet tuhoavat kalastajien ammatin, sudet häiriköivät ihmisten pihoissa ja kylillä, tai valtavat valkoposkihanhiparvet tuhoavat peltoviljelyn ja paskovat puistot, mutta niin vain annetaan tapahtua. Naapurimaissa tilanne on toinen.

Vaikutuslonkerot ovat hyvin monella tasolla; Lakien valmistelussa, Ely-keskuksissa, tutkimuksissa, tv-toimituksissa, Sitrassa, Ilmastopaneelissa, EU:ssa ja niin edelleen.

Näyttää jopa tuomioistuimiinkin säteilevän aktivistien valta. Esimerkiksi susien kannanhoidollinen metsästys, joihin luvat myönsi ministeriön alainen riistakeskus ja jossa kaikki pitää olla lakien mukaan tehty. Kuitenkin aktivistijärjestö sai valituksilla päätökset muuttumaan ja hallinto-oikeus kumosi kaikki luvat yksitellen. Poliisitkin näyttävät varovan suututtamasta aktivisteja.

Monessa yhteydessä puheet kääntyvät tutkimustuloksiin, joiden arvostelu maallikolta on vaikeaa. Onneksi edes jollain on tietotaitoa arvostella tutkimuksia ja aktivistien toimintaa. Tällainen henkilö on ollut monivuotinen radion luontoiltojen asiantuntija ja tietokirjailija Seppo Vuokko. Hän on muun muassa todennut yhdestä merkittävästä ministeriöiden käyttämästä tutkimusraportista; ”Suomen uhanalaiset luontotyypit -teos on yksipuolisuudessaan karmaiseva, varsinkin kun se ohjaa luonnonsuojelu- ja metsäpolitiikkaa. Jopa tuoreet kankaat – siis mustikka tyyppi ja sen variantit – arvioidaan vaarantuneiksi, vaikka niitä on 53% kaikista kangasmetsistä.”

Kun ottaa huomioon, että Vuokon mainitsema yli 1200-sivuinen teos on myös pohjana EU:lle esitetyissä asioissa, niin ovat aktivistit saaneet poliitikoista ja virkamiehistä todellisen selkävoiton. Keinot ovat kyseenalaiset, mutta kun kritiikkiä ei tule edes tiedotusvälineistä.

Aktivistit ovat saaneet käyttöön paljon uusia sanoja, joista meillä on oma mielikuva, tai sitten ei ymmärretä mistä puhutaan kuten; Vihreä siirtymä, luonnon monimuotoisuus, alfaurokset, metsän jatkuva kasvatus, luonnon ennallistaminen muutamia mainitakseni. Näitä sanoja tv:ssä toistetaan paljon. Kuitenkaan kukaan ei kerro tai pysty kertomaan, mistä oikeasti on kysymys ja onko ongelma Suomessa tai jossakin muualla. Osoittaisi myös tyhmyyttä kysellä hienojen sanojen perään.

Aktivistit johtavat omilla metodeillaan ja hallintotavoillaan liian paljon maatamme. Puheet ovat pullollaan osatotuuksia tai melkein totuuksia. Meillä on hyvä esimerkki rajan takana, mihin tällainen voi pahimmillaan johtaa. Me tarvitsemme kaikenlaista metsää, luontoa, hyvää ilmastoa, puhtaita vesiä, monipuolista eläinkuntaa ja niin edelleen, mutta ei aktivistien ehdoilla ja toimintatavoitteilla.

Pekka Heikkilä

Uusikaupunki

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän