Eläin- ja ympäristökysymyksiä edistetään tiedolla, ei mielipiteillä

0

Pekka Heikkilä piirtää mielipidekirjoituksessaan (US 3.11.2022) uhkakuvan Suomesta yhteiskuntana, jota pyörittävät yhden asian liikkeet kuten eläinsuojelu-, ilmasto- ja luonnonsuojeluaktivistit. Heikkilä syyttää aktivisteja mustamaalauksesta ja valehtelusta, mutta ainoa esittämänsä konkreettinen esimerkki em. toimintatavoista antaa tapahtumista väärän kuvan. Heikkilä mainitsee esimerkkinä aktivistien vallan ulottumisesta aina tuomioistuimiin saakka suden kannanhoidollisen metsästyksen. Heikkilä on asian ytimessä, mutta juju on siinä, että luvat olivat lainvastaisia. Kun hallinto-oikeus kumoaa päätöksen tarkoittaa se sitä, että päätös ei ollut lainmukainen. Päätökset eivät muuttuneet, ne kumottiin.

Mitä tulee Heikkilän toiseen väitteeseen siitä, että aktivistit pyrkivät vaikuttamaan lakien valmisteluun sekä julkiseen tiedonvälitykseen, on hän täysin oikeassa. Kansalaisaktivismi, oli sitten kyse poliittisesta vaikuttamisesta, ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämisestä tai eläinten- ja luonnonsuojelusta toimii samoilla lainalaisuuksilla kuin mikä tahansa muu yhteiskunnan etua ajava taho. Asioita edistetään kansalaisaloittein, mielipidekirjoituksin, mielenilmauksin, kampanjoin, kansalaistottelemattomuudella, lobbaamalla, boikotoimalla, edistämällä julkista keskustelua ja tekemällä yhteistyötä poliittisten päättäjien kanssa. Heikkilän listaamissa tahoissa asioita tutkitaan, valmistellaan ja päätetään tieteellisesti tutkittuun tietoon perustuen, ei mielipiteiden pohjalta.

Heikkilän mukaan aktivistit ovat vieneet tilan kritiikiltä, mutta ainakin minun silmiini osuu säännöllisesti mm. ilmastodenialistien puheenvuoroja. Se että Heikkilä nostaa Seppo Vuokon esimerkiksi oikealla tavalla kriittisenä luontoasiantuntijana osoittaa kirjoittajan puutteellista ymmärrystä luonnonsuojelu- ja ympäristöasioista. Näin toimiessaan Heikkilä syyllistyy itse samaan mielipiteellä ohjailemiseen, mistä hän syyttää aktivisteja.

Heikkilällä on kirjoituksessaan varsin ikävä, ihmisten älykkyyttä aliarvioiva sävy: ”Katsojista monet ovat paljolti luonnosta vieraantuneita uskoen todeksi kaiken mitä tv:stä tulee.” ”Monessa yhteydessä puheet kääntyvät tutkimustuloksiin, joiden arvostelu maallikolta on vaikeaa.” jne. Suomalaiset ovat keskimäärin varsin korkeasti koulutettua kansaa ja kykeneviä ajattelemaan omilla aivoillaan. Kansainvälisten tutkimusten mukaan Suomi kuuluu medialukutaidon tilaa Euroopassa seuranneen vertailun kärjessä olevien maiden ryhmään. Joten ei hätää. Kyllä kansa tietää ja jos ei tiedä, se ottaa asioista selvää.

En ole tietoinen Heikkilän mainitsemasta kyselystä, jossa ihmisiltä tiedusteltiin haluavatko he aktivistien hallitsevan Suomea. En ole myöskään nähnyt julkaisua, jossa väitettäisiin, että pienten ja äänekkäiden ryhmien mielipiteet edustavat suuren enemmistön mielipiteitä. Sen sijaan vuonna 2019 tehdyssä kyselyssä neljä viidestä suomalaisesta kannatti rajoituksia avohakkuisiin ja selvä enemmistö kannatti myös luonnonsuojelun lisärahoitusta. YLEn Taloustutkimuksella vuonna 2022 teettämän tutkimuksen mukaan luonnonsuojelualueiden lisäämisellä on suomalaisten vankka tuki – 80 % haluaa lisää suojelua.

Heikkilä vertaa aktivistien hallitsemaa Suomea Kiinaan ja Venäjään sekä antaa ymmärtää, että mikäli aktivistien toimintatapa jatkuu, Suomessakin ollaan tuota pikaa diktatuurin kourissa. Ympäristö- ja luonnonsuojeluaktivistit pyrkivät avaamaan silmämme sille, että luontokato ja ilmastonmuutos ovat aikamme merkittävimpiä koko elonkirjoon vaikuttavia ongelmia, joiden ehkäisemiseksi meidän on tehtävä kaikkemme. Luontokato uhkaa myös ihmistä ja tutkijoiden mukaan vaarassa ovat ruokaturva, talous, terveys ja elämänlaatu. Tilanteen vakavuus vaatii ajantasaiseen ja laadukkaaseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa.

Anna Schauman

Taivassalo

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän