Ensi vuosi menettelee, sitten tiukkenee–Uki varautuu verojen korottamiseen vuonna 2024

0
Anne Takala, Raimo Löfstedt ja Atso Vainio vakuuttavat, että Uusikaupunki kyllä pärjää. Tästä syystä budjettikirjan kanteen oli valittu kuva auringosta, joka pilkistää esiin sumun takaa.

– Taloudellisesti ensi vuosi on suhteellisen ok, mutta sitten Suomen kuntien taloudessa tulee vaikeampaa ja verojen nostopaineita on, Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio kiteyttää kaupungin talousnäkymät.

Uudessakaupungissa varaudutaan veroprosenttien nostamiseen vuonna 2024. Vainio korostaa, ettei syynä ole Wintterin rakentaminen.

– Se olisi väärä johtopäätös, meillä on paljon muitakin investointeja. Veropaine tulee kuitenkin siitä, että sote-uudistuksen jälkeen kuntien tulopohja heikkenee.

Hän on yhä sillä kannalla, että Wintterin rakentamispäätös oli oikea. Hän vertaa Uuttakaupunkia muihin pieniin kaupunkeihin.

– Meillä on draivia, moni muu kaupunki näivettyy.

Kunnilla on kuitenkin edessä taloudellisesti haastava jakso. Tähän vaikuttavat monet seikat, kuten hyvinvointialueitten alibudjetointi ja valtion velkaantuminen. Vainio arvioi, että tämän seurauksena kunnat tulevat jatkossa saamaan aiempaa vähemmän valtionosuuksia.

– Tuskinpa kuntatalouteen on paljon odotettavissa.

Kaupungin ensi vuoden talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2023–2025 on suunniteltu siltä pohjalta, että valtionosuuksien odotetaan supistuvan vuonna 2024 ja jäävän sen jälkeen ensi vuotta alemmalle tasolle. Tästä syystä kaupunki varautuu nostamaan tuloveroja ja kiinteistöveroja. Taloussuunnitelmassa kiinteistöverot nousisivat vuonna 2024 ja jälleen 2025. Tuloveroprosentti nousisi ensi vuoden 8,11:sta 9,10:een vuonna 2024. Vainio korostaa, että veroprosentista päätetään kuitenkin vasta ensi vuonna.

Tämän tavoitteena on, että Uudenkaupungin talous pysyy kunnossa. Taloussuunnitelmassa taseen ylijäämäennuste on vuoden 2025 lopussa 14,8 miljoonaa euroa.

Vuoden 2023 talousarvioesitys on 1,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin investoinnit ovat noin 23,9 mijoonaa euroa ja kaupungin ja liikelaitosten yhteensä 26,4 miljoonaa euroa.

Lainakanta nousee ensi vuonna 67,5 miljoonaan euroon.

Talousjohtaja Anne Takala muistuttaa, ettei ensi vuoden talouslukuja voi vertailla aiempiin vuosiin.

– Käytännössä aloitamme vuodesta nolla. Sote-uudistuksen jälkeen kunnan toiminta hakee vielä muotoaan. Vuosina 2023–2025 arvioidaan, mitä muutokset tarkoittavat kaupungille, pitääkö toimintatapoja muuttaa.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue vuokraa kaupungilta sote-tiloja ja kaupunki saa näistä tiloista vuokratuloa arviolta noin 1,8 miljoonaa euroa. Suurimmat vuokrattavat tilat ovat A-sairaala, Merituulikoti, Kalannin vanhainkoti ja Pajala.

Takala huomauttaa, että ratkaisu on lyhytaikainen. Varhan vuokraus kestää vain 3–4 vuotta.

– Sen jälkeen meidän on mietittävä, yhtiöitetäänkö vai luovutaanko sote-kiinteistöistä.

Uudessakaupungissa suunnittellaan muutenkin tilojen käytön tehostamista. Tähän otetaan mukaan myös henkilöstö.

Vainio miettii, minkälainen kuntien itsemääräämisoikeus tulevaisuudessa oikein on. Kun valtio päätti jättää työllistämisen kuntien tehtäväksi, työvoiman määrän rajaksi asetettiin 20 000. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Uusikaupunki ei voi yksin hoitaa työllistämistä, vaan kaupungin on tehtävä yhteistyötä.

Myös kuntien laajat velvoitteet pakottavat kuntia yhteistyöhön. Vainio ei poissulje sitäkään, että lähitulevaisuudessa kuntakentällä nähdään uusia kuntaliitoksia.

Kaupunginhallitus viimeisteli maanantaina oman talousarvioesityksensä valtuustolle. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raimo Löfstedt kertoo, että kaupunginhallitus karsi investointeja vielä vajaalla kahdella miljoonalla eurolla, vaikka tekninen lautakunta oli jo aiemmin tehnyt reippaita vähennyksiä.

– Meillä on silti historiallisen suuret investoinnit.

Kaupunginhallitus käsitteli 14.11. talousarvion yleistä osaa sekä käyttötaloutta. Kokouksessa poistettiin muun muassa Ukikyytiin varattu määräraha. Ratkaisu on herättänyt kaupungissa paljon keskustelua. Löfsted perustelee tätä päätöstä vielä niin, että Ukikyyti olisi joka tapauksessa loppunut ennen pitkää.

– Ei meillä vuosina 2024 ja 2025 siihen enää rahaa olisi ollut.

Fakta

Talousluvut

  • Tuloveroprosentti 8,11
  • Tilikauden ylijäämä noin 1,6 miljoonaa euroa
  • Vuosikate (kaupunki ja liikelaitokset) 8,6 miljoonaa euroa
  • Verotulot 38,3 miljoonaa euroa
  • Valtionosuudet 7,2 miljoonaa euroa
  • Kaupungin ja liikelaitosten lainakanta 67,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 lopussa lainakanta on noin 75,7 miljoonaa euroa (kaupunki noin 71,9 milj.euroa ja liikelaitokset 3,9 milj.euroa)
  • Uimahalli ja monitoimihalli rahoitetaan taselainalla ja koulukeskus leasingrahoituksella
  • Kaupungin ja liikelaitosten investoinnit ensi vuonna 26,4 miljoonaa euroa, 17,7 milj. euroa vuonna 2024 ja 11,3 milj.euroa vuonna 2025. Suunnitelmakauden investoinnit yhteensä 55,4 milj.euroa.

Suurimmat investoinnit kaudella 2023–2025

  • Wintterin rakentaminen 16,2 milj. e
  • Wintterin kalusteet ja laitteet 3 560 000 e
  • Vakka-Suomenkatu välillä Rantakatu – Kalannintie 1 200 000 e
  • Pankkitie – Pruukintie, kunnostus 750 000 e
  • Sorvakonniemen liikennejärjestelyt, ranta-alue 713 000 e
  • Henkilöjunaliikenteen edellytykset 500 000 e
  • Hulevesiverkoston saneeraus 350 000 e
  • Kalannin koulu 3 950 000 e
  • Merituulikoti 2 272 000 e
  • Pääkirjasto 2 003 000 e
  • Mörne 1 649 000 e
  • Pohitullin palloiluhalli 600 000 e
  • A-sairaala 500 000 e

Kaupunginhallitus karsi vajaan 2 miljoonan euron investoinnit

Teija Uitto

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle vajaan kahden miljoonan euron karsintoja investointilistaan.

Kaupunginhallituksessa leikkuriin joutuivat keskustan elävöittäminen (800 000 euroa), Käätyjärven reitistön suunnitteluraha ja valaistus (50 000 euroa), Raatihuone (271 000 euroa), Autotehtaankatu (300 000 euroa), torileikkipuisto (129 000 euroa), varikon siirto (100 000 euroa) ja Raumantien kevyenliikenteen väylä (220 000). Lisäksi koirapuiston aitaukseen varattiin 40 000 euron sijasta 10 000 euroa, katuvalaistukseen varataan suunnittelukaudella 200 000 euroa vuodessa, tätä määrärahaa leikattiin 100 000 eurolla vuotta kohti. Leirintäalueen investoinnista puserrettiin pois 30 000 euroa, määrärahaksi jäi 20 000 euroa.

Käätyjärven, torin leikkipuiston ja keskustan elävöittämisen määrärahoista äänestettiin. Karsinnat tehtiin äänin 4–7 niin, että enemmistön muodostivat keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset. Merja Koski (sd.) esitti, että liikekeskustan elävöittämisen suunnitteluun olisi jätetty 50 000 euroa. Liikekeskustan määrärahasta järjestettiin kaksi äänestystä. Lopputuloksena Kosken esitys hävisi ja Jari Valkosen (ps.) esitys määrärahan poistosta tuli päätökseksi.

Kalanti–Laitila -välisen kevyenliikenteen määrärahasta päätettiin esittää valtuustolle, että määräraha haetaan valtuustolta, kun hanke on toteutumassa.

Vuoden 2023 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta vuosille 2023–2025 päättää valtuusto joulukuussa.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän