”Julkinen taide lisää yhteisöllisyyttä ja kotipaikkaylpeyttä” – Rosa Meriläinen saapuu luennoimaan kaupunkiin

0
Rosa Meriläinen luennoi julkisen taiteen merkityksestä Demotilassa.

Julkinen taide herättää paljon tunteita, koska se liittyy niin vahvasti paikallisylpeyteen, tätä mieltä on kirjailija ja kulttuurivaikuttaja Rosa Meriläinen .

– Usein taidehankinnoista käytävä keskustelu onkin jo itsessään taideteos, sanoo Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry:n pääsihteerinä toimiva Meriläinen.

Meriläinen on tulossa Uuteenkaupunkiin puhumaan julkisista taidehankinnoista. Puheenvuoro liittyy monitoimijatalo Wintterin taidehankintoihin. Meriläinen toteaa, että suurissa investoinneissa kertakulu saattaa tuntua suurelta, mutta Meriläisen mukaan hankintaa tulisi tarkastella pitkän aikavälin sijoituksena.

– Jos julkiseen taiteeseen sijoitetaan vaikka 240 000 euroa, se ei ole vuositasolla kovinkaan merkittävä kulu, kun sen jyvittää vaikka seuraavalle sadalle vuodelle. Taide on se viesti, mikä meistä jää tuleville sukupolville. On hyvä miettiä, mitä me haluamme, että meistä jää jälkeen, Meriläinen tuumii.

Hän muistuttaa suhtautumaan julkisen taiteen hankkeisiin juuri pitkäikäisinä prosesseina, jotka paitsi edistävät kaupungin pito- ja lumovoimaa myös edistävät kunnan taloutta.

– Kokonaisuutena kulttuuriala hyödyttää väistämättä julkista sektoria. Se tuo mukanaan matkailijoita, jotka käyttävät rahaansa myös muuhun paikkakunnan tarjontaan. Seutukaupungit saavat myös lisää asukkaita, kun tarjolla on monipuolisesti vapaa-ajan tarjontaa, Meriläinen muotoilee.

– Puhumattakaan siitä, mitä paikalliskulttuuri antaa kuntalaisille. Julkinen taide kuuluu ehkä kaikkein eniten kaikille. Sen äärelle on mahdollista päästä arkisissa tilanteissa, vaikka ei olisi mitään maksukykyä, hän lisää.

Julkisen taiteen yhdenvertaisuuden tärkeydestä puhuu myös Turun ammattikorkeakoulun kulttuurihyvinvoinnin erityisasiantuntija Anna-Mari Rosenlöf . Hänen mukaansa saavutettava julkinen taide on tärkeää kaupungin imagolle, elinvoimalle ja viihtyvyydelle.

Hän korostaa yhteisön sitouttamisen merkitystä taidehankkeen alusta lähtien. Myös Uudessakaupungissa monitoimijatalon käyttäjät on tärkeä osallistaa taiteen hankintaan ja suunnitteluun.

– Kun julkisen tilan käyttäjien osallistaminen tehdään ammattimaisen prosessin kautta, se ei heikennä taiteen laatua tai kavenna taiteen vapautta, vaan luo mahdollisuuksia taiteen jaetulle omistamiselle. Pelkästään ammattilaisten valitsema taide ei välttämättä kiinnity yhteisöön samalla tavalla, hän lisää.

Samasta syystä Rosa Meriläinen välttää vastaamasta kysymykseen siitä, millaista julkinen taide Uudessakaupungissa parhaimmillaan voisi olla.

– Kysehän ei ole minusta, vaan uusikaupunkilaisista. Siitä, millaista taidetta uusikaupunkilaiset kaupunkiinsa haluavat, mitä sen halutaan kertovan juuri heistä, Meriläinen sanoo.

Hän kehottaa kääntämään asetelman ylösalaisin, ja miettimään, millainen paikkakunta olisi kokonaan ilman julkista taidetta.

– Kyllähän siitä aika ankea, jumalan hylkäämä tuppukylä mieleen tulee. Kaupunki ei voi väittää olevansa kaupunki ilman julkista taidetta. Jokainen sukupolvi on siitä osaltaan vastuussa, Rosa Meriläinen tiivistää.

Kirjailija ja järjestöjohtaja Rosa Meriläinen luennoi julkisen taiteen merkityksestä Uudenkaupungin Demotilassa (Pohjoistullikatu 11) keskiviikkona 23.11. klo 18. Tapahtuma on kaikille avoin.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän