Uudenkaupungin kehitys oli hyvin voimakasta 1970-luvun alussa. Kun kaupungin asukasluku vuonna 1960 oli 4500, oli se kymmenen vuoden kuluttua kasvanut jo lähes 8000 asukkaaseen ja vuonna 1975 uusikaupunkilaisia oli jo yli 12 000.
Vuonna 1969 toimintansa aloittaneella Saab-Valmetin autotehtaalla meni hyvin ja työntekijämäärä kasvoi. Myös telakka, Rikkihapon lannoitetehdas ja tekstiiliteollisuus työllistivät uusikaupunkilaisia. Salcompin komponenttitehdas aloitti toimintansa 1974.
Kaupunkiin muutti runsaasti asukkaita näihin uusiin työpaikkoihin. Asukkaille tarvittiin niin asuntoja kuin muitakin palveluita. Esimerkiksi vuonna 1974 Uudenkaupungin asukasluku kasvoi 951 asukkaalla, joka kasvu oli prosenteissa tuolloin maan korkein.
Tähän asuntopulaan yhdeksi ratkaisuksi päätettiin kaupungin itälaidalle, keskustan ja Käätyjärven väliselle havupuumetsäalueelle kaavoittaa asuinalue. Asuinalueen asemakaava vahvistettiin syksyllä 1970.
Kaupungin maanmittausteknikko Eero Katina ehdotti kaupungin kadunnimitoimikunnassa uuden kaupunginosan nimeksi Hakametsää. Alueen rakennuttajana kun toimi asunnonhankintaosakeyhtiö Uudenkaupungin Haka Oy, jossa osakkaina olivat mm. Uudenkaupungin kaupunki, telakka ja lannoitetehdas Rikkihappo Oy. Samalla päätettiin, että alueen kadunnimet valitaan eri puulajeista.
Vuosien 1971 ja 1976 välisenä aikana Hakametsään rakennettiin 27 kerrostaloa, joissa oli yhteensä yli 700 asuntoa sekä kuusi rivitaloa. Hakametsän rakennushanke tunnettiin valtakunnallisestikin ja sitä pidettiin tuolloin Suomen suurimpana asuntorakennusurakkana.
Alueen rakennukset urakoi uusikaupunkilainen Rakennusvasara Oy. Asemakaavassa haluttiin huomioida alueen havupuumetsäinen ympäristö. Alkuperäisessä kaavassa Honkatien eteläpuolelle oli kaavoitettu teollisuustontteja, mutta vuonna 1974 nämä muutettiin rivitalotonteiksi. Kuusitien omakotialueen kaava hyväksyttiin vuonna 1984.
Hakametsään rakennettiin Käätyjärven rannalle Jalavatielle kuusikerroksisia tornitaloja ja muualle kolmikerroksisia ns. lamellitaloja, joissa on useampi porraskäytävä.
Suurin osa taloista valmistui vuokrataloiksi, mutta myös osake- ja aravaosaketaloja rakennettiin.
Alueen rakentamisen rahoittamisessa olivat mukana kaikki silloiset uusikaupunkilaiset pankit ja olennainen rahoitus tuli myös asuntohallituksen Arava-järjestelmästä. Myöhemmin osa näistä vuokrataloista on muutettu osaketaloiksi.
Hakametsän alueen keskeisenä toimijana on ollut alueen isännöintiyhtiö Käätyjärven Lämpö Oy. Alueella on jo vuodesta 1981 lähtien toiminut myös aktiivinen asukasyhdistys, joka julkaisee myös kaupunginosan omaa lehteä Hakaneulaa.
Kasvavan kaupungin ja kaupunginosan tarpeisiin valmistuivat Hakametsän päiväkoti vuonna 1976 ja koulu muutamaa vuotta myöhemmin, molemmat yhä toiminnassa.
Tammitiellä sijaitsevassa rakennuskompleksissa, toimintakeskuksessa, on sijainnut myös erilaisia liikeyrityksiä. Vakka-Suomen Osuusliike avasi toimintakeskukseen kauppaliikkeen vuonna 1975 ja se toimi eri nimillä Tammitiellä vuoteen 1994 saakka, jolloin kauppa oli Siwa.
Samassa rakennuksessa on alusta lähtien toiminut myös kioski tai kioskin ja grillin yhdistelmä. Tätä ennen Soinujen pitämä kioski sijaitsi Honkatien ja Tammitien risteyksen kohdalla.
Uudenkaupungin postin haarakonttori oli Tammitien toimintakeskuksessa vuosina 1976–1990, konttorinhoitajana toimi Laila Grönroos . Hakametsään lähetettävän kirjeen osoitteeksi merkittiin 23530 Uusikaupunki 3. Metsätuuli-kauppa Saarnitiellä avautui vuonna 1981.
Mari Jalava
Katujen kertomaa
Tämä juttusarja esittelee uusikaupunkilaisia katuja ja niiden kertomaa. Millainen on uusikaupunkilaisten katujen historia, mistä kadut ovat saaneet nimensä, mitä kaduilla on tehty, kuka asunut tai mitä niiden varrella on tapahtunut?
Juttusarjassa esitellään yksittäisiä katuja, kokonaisia kaupunginosia tai pelkästään joitakin tapahtumia tai henkilöitä niillä.
1970-luvun alussa rakennetun Hakametsän asuinalueen kadut saivat nimensä puulajeista.
