Sosiaalipalveluiden budjettia ovat kasvattaneet lasten sijoituksiin sekä kehitysvammaisten hoivaan liittyvät kulut. Tällä viikolla kokoontunut kaupunginvaltuusto myönsikin sosiaalipalveluille 670 000 euron lisämäärärahan. Myös tilatoimen budjettiin on tehty muutoksia, koska energiakustannukset ovat nousseet ja valtuusto myönsi sille 190 000 euron lisärahat.
– Energiakulujen kasvaminen ei varmasti tullut kenellekään yllätyksenä. Kustannukset ovat nousseet ja Uusikaupunki näyttää melko hyvin selviytyvän niistä tämän vuoden osalta. Toistaiseksi kustannusten nousu on ollut maltillista, summasi Uudenkaupungin talousjohtaja Anne Takala .
Kaupungin tämän vuoden talous olisi nykyhetken arvion mukaan 3,3, miljoonaa euroa alijäämäinen. Alkuperäinen viime joulukuussa hyväksytty talousarvio oli 4,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Luvut sisältävät Viikaisten koulun purusta tulevat 2,5 miljoonan euron kertapoistot.
– Euromääräisesti valtuuston viime vuoden joulukuussa hyväksymä talousarvio on toteutumassa, jopa hieman ennakoitua parempana. Lopputulos tiedetään ensi keväänä, Takala totesi.
Kuluneet yhdeksän kuukautta ovat talouden kannalta menneet Takalan mukaan kohtuullisesti.
– Varsinkin, kun otetaan huomioon se, kuinka epävarmassa tilanteessa elämme ja kuinka paljon olemme kohdanneet vaikeuksia. Olemme reagoineet Ukrainan sotaan ja pakolaisiin sekä sitä kautta oppilasmäärän ja varhaiskasvatuksen paikkatarpeen kasvuun. Vaikeudet eivät ole loppumassa, mutta onhan se kiva, että niistä huolimatta menee näinkin hyvin, Takala lisäsi.
Kaupunkilaiset ovat käyttäneet erikoissairaanhoitoa yhä merkittävästi alle budjetoidun.
– Jos sen käyttö olisi loppuvuodesta samaa luokkaa, niin alittaisimme budjetin 1,5–2 miljoonalla eurolla. Sairaanhoitopiirin budjetoitu käyttö on kuitenkin alittumassa useammassa kunnassa, joten sairaanhoitopiiri on tekemässä alijäämää. Tämä on katettava ennen kuntayhtymän purkua ja sen kattavat jäsenkunnat. Osa sosiaali- ja terveyspuolen budjetin alituksesta menee siis alijäämän kattamiseen, Takala kertoi.
Kaupungin kassaan on kilahtamassa oletettua suuremmat kiinteistöverot. Niiden myötä lisäystä olisi tulossa 257 000 euroa. Myös yhteisövero on tuottamassa alkuperäistä suunnitelmaa enemmän ja tämä on tuomassa kaupungin kirstuun 274 294 euroa lisää.
Kaupungin työllisyystilanne on heikentynyt Valmet Automotiven irtisanomisten ja lomautusten takia. Uudenkaupungin työttömyysaste on tänä vuonna ollut ensimmäistä kertaa vuosiin koko maata heikompi.
Silti kaupungin verotilitykset ovat kasvaneet tammi–syyskuussa 3,9 prosenttia eli noin 1,7 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Viimeisimmän verotuloennusteen mukaan kaupungin kokonaisverot olisivat tänä vuonna yhteensä 70,5 miljoonaa euroa, jolloin kasvua edellisvuodesta olisi 2,6 miljoonaa euroa.
Tonttikaupat ja veroprosentit vahvistettiin
Lisäksi valtuusto päätti, että kaupunki myy Uudenkaupungin Satama Oy:lle 552, 3 125 ja 1 098 neliömetrin määräalat Suukarista. Maa-alueiden kokonaiskauppahinta on 61 000 euroa.
Kaupunginvaltuusto myös sinetöi maakaupat kaupungin ja Lidl Suomi Ky:n välillä. Lidlille myydään Ketunkalliolta sen nykyisen tontin ympäriltä 2 010 ja 2 475 neliömetrin määräalat, joista yritys maksaa kaupungille 51 500 euroa. Lidl rakentaa uuden kauppakiinteistön nykyisen viereen.
Valtuusto myös vahvisti kaupungin ensi vuoden tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentit. Kaupungin ensi vuoden tuloveroprosentti on 8,11, mutta pudotus ei varsinaisesti näy kaupunkilaisten rahapussilla. Vaikka kaupunki laskee tuloveroa, niin valtion verotusta kiristetään.
Kaupungin ensi vuoden yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,03, vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti on 0,45 ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen on 1,12. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti pysyy nollassa ja voimalaitosten on 3,10. Kiinteistöveroprosentit pysyvät siis kuluvan vuoden tasolla.