Lasten hankkimista ei pitäisi pelätä tai turhaan lykätä – Lasse ja Anneli Virtasella on seitsemän lasta ja 18 lastenlasta

0
Lasse ja Anneli Virtanen asuvat nyt kahdestaan, mutta saavat usein vieraakseen jonkun lapsistaan tai lapsenlapsistaan, joita on jo 18.

Seitsemän veljeksen isä on nimeltään Lasse Virtanen ja hän asuu Lokalahdella. Aleksis Kivellä ei ole syytä pahastua tästä, sillä veljeskatraiden välillä on toistasataa vuotta ja nämä Virtasen veljekset ovat kaikki vielä olemassa ja parhaassa iässään. Kukaan heistä tosin ei enää asu kotona ja he ovat ehtineet jo jatkaa Virtasen sukuakin niin, että Lasse ja Anneli Virtasella on jo 18 lastenlasta ja pian 19.

Esikoinen Joona syntyi 1976, kuopus Simeon 1995. Välissä ovat Sauli , Elias , Leevi , Daniel ja Benjamin . Vanhemmat olivat maatalousyrittäjiä ja asuvat  edelleen tilalla. Siellä on nyt tehty sukupolvenvaihdos ja vanhin poika isännöi tilaa.

Isänä oleminen on Lasse Virtaselle tarkoittanut läsnäoloa ja esimerkin näyttämistä. Pojat ovat saaneet osallistua tilan töihin pienestä pitäen niin, että kun isä on ollut traktorihommissa pellolla, traktorin hytissä on usein ollut mukana joku pojista.

– Traktori on hyvä perhepäivähoitaja, hytissä on monet päiväunet nukuttu. Ajamaan pojat ovat päässeet heti, kun jalat yltävät polkimille. He ovat koko ajan nähneet, miten töitä tehdään ja että niitä on tehtävä. Uskon, että sillä tavalla oma-aloitteisuuskin kasvaa, isä kertoo.

Maatilan lapsilla on ollut paljon vapautta ja pakko keksiä itse tekemistä itselleen. Naapurustossa on ollut kavereita ja harrastuksiin on kuljettu polkupyörällä tai isompana mopolla. Vanhempien kyytiäkin on tarvittu, kun on menty jääkiekkoharjoituksiin Uudenkaupungin jäähallille. Hallille on ajettu parhaimmillaan kolme kertaa päivässä.

Virtaset sanovat, ettei heillä ole ollut mitään erityisiä kasvatusperiaatteita, mutta kun asiaa pohditaan tarkemmin, Lasse löytää sentään jotain.

– Eiköhän ne ole ne perinteiset koti, uskonto, isänmaa. Ja se, että lasten on päästävä syliin niin kauan kuin tahtovat. Isänä olen yrittänyt olla tasapuolinen, mutta täydellinen en varmasti ole ollut. Siitä olemme onnellisia, että pojat tuntuvat arvostavan lapsuuden kotia edelleen ja että heistä on kasvanut kunnollisia, isänmaallisia aikuisia. Sekin tuntuu hyvältä, että lastenlapset tulevat mielellään tänne.

Lasse ja Anneli ovat olleet naimisissa vuodesta 1974. Molemmat ovat lapsirakkaita ja varsinkin Anneli kertoo poteneensa lähes kroonista vauvakuumetta. Lasten hankkimista ei pitäisi pelätä tai turhaan lykätä, Virtaset sanovat.

– Tuntuu oudolta jos sanotaan, ettei ole varaa hankkia lapsia. Ei lapsi ole mikään tavara. Ison perheen hoitaminen tavallaan jopa helpottuu, mitä enemmän lapsia on.

Virtasten ruokapöydässä on aina tarvittu paljon lautasia. Ruokaa on tehty isoissa kattiloissa ja kun pojat vielä harrastivat jääkiekkoa, ruokaa tarvittiin usein ja paljon. Maitoa ostettiin kahdeksan litraa kerrallaan.

Nykyään koko iso perhekunta kokoontuu merkkipäivinä ja juhlapyhinä. Jouluna Anneli Virtasen laittamaan ruokapöytään on voinut istua jopa viitisenkymmentä ihmistä, kun mukana on ollut muitakin sukulaisia kuin omat pojat ja heidän perheensä. Myös isänpäivänä Virtasilla on tapana syödä yhdessä.

Tämän päivän lapset elävät erilaisessa maailmassa kuin Virtasen seitsemän veljestä aikoinaan. Suurin ero entiseen on digitaalisuus ja erityisesti älypuhelimet. Sitä kehitystä Lasse Virtanen seuraa huolestuneena.

– Älypuhelimet ja kaikki mitä niiden kautta tulee, tuntuisi olevan yksi syy siihen, että lapsilla on niin paljon pahoinvointia. Lisäksi väkivaltaa näkee joka puolella, jopa pienten lasten piirretyissä. Siinä on kasvattajilla suuri haaste: miten pystyisi pitämään lapset erossa sellaisesta maailmasta.

Pirkko Varjo

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän