Lasten kuu – marraskuu

0

Yksi maailman laajimmin ratifioiduista ihmisoikeussopimuksista on Yhdistyneiden kansakuntien (YK) lapsen oikeuksien sopimus, jonka YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 1989. Useat maat ovat integroineet tämän sopimuksen täysimääräisesti omaan lainsäädäntöönsä. Suomi ensimmäisten joukossa jo vuonna 1991. Lapsen oikeuksien sopimukseen on kirjattu ne tärkeimmät ihmisoikeudet, jotka voidaan määritellä perustavanlaatuisiksi, luovuttamattomiksi, jakamattomiksi ja yleismaailmallisiksi.

Perustavanlaatuisuus tarkoittaa sitä, että ne tärkeimmät ihmisoikeudet on määritelty sopimukseen eikä suinkaan kaikkia niitä asioita, joilla voi olla vaikutusta lapsen hyvinvointiin.

Luovuttamattomuudella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että, ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle hänen ihmisarvonsa vuoksi, eikä niitä voi kukaan ottaa tai antaa pois.

Jakamattomuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaikki oikeudet ovat yhtä tärkeitä eli minkään ihmisoikeuden loukkaamista ei voi perustella millään toisella ihmisoikeudella.

Yleismaailmallisuudella tarkoitetaan sitä, että vaikka kulttuurien erityispiirteet voidaan huomioida oikeuksien toimeenpanossa, ei esimerkiksi ihmisoikeusloukkauksia voida perustella kulttuurillisilla tekijöillä.

Lapsen näkökulmasta on erittäin tärkeää tietää ja ymmärtää omat oikeutensa, koska silloin lapsi myös tunnistaa, jos häntä kohdellaan väärin. Oikeudenmukaisesti kasvatetuista lapsista kasvaa oikeudenmukaisia aikuisia.

Kouluajoiltani muistan, että myös Uudessakaupungissa tehtiin työtä jo varhain sen eteen, että lasten oikeudet tulisivat meille tutuiksi: Kuvaamataidon tunnilla oikeuksia visualisoitiin, äidinkielen tunnilla kirjoitimme niistä aineen ja olipa englanninopettajakin liimannut lapsen oikeudet liitutaulun yläpuolelle.

Myös kaupungin kulttuuripuolella oltiin hereillä ja kulttuurisihteerin aloitteesta järjestettiin Uudenkaupungin ensimmäinen lasten kulttuuriviikko marraskuussa 1989. Viikkoa järjestämään kutsuttiin kaupungin eri hallintokunnat, yhdistykset ja järjestöt. Vuonna 1991 lasten kulttuuriviikko oli jo kaksiviikkoinen ja vuonna 1992 järjestettiin ensimmäinen koko kuukauden mittainen Lasten kuu – marraskuu.

Uudessakaupungissa on jo siis useiden vuosikymmenien ajan sitouduttu edistämään lapsen oikeuksien sopimusta. Lasten kuu – marraskuu -tapahtuma on yhä kaupungin kulttuuripalveluiden koordinoima. Koska asia on tärkeä, mukana on laaja joukko toimijoita: hyvinvointi- ja vapaa-aikapalveluiden eri yksiköiden sekä kasvun ja oppimisen palveluiden lisäksi on mukana kolmannelta sektorilta runsas joukko yhdistyksiä ja järjestöjä.

Tämän vuoden ohjelmassa on mukana ensimmäistä kertaa Lasten parlamentti -tapahtuma, jossa kaupungin viidesluokkalaiset pääsevät edustamaan paikallisia lapsia ja nuoria lasten parlamentin istuntoon. Päivän teemana on turvallisuus. Päivän aikana lapset pääsevät keskustelemaan ja tekemään aloitteita itselleen tärkeistä asioista, työskentelemään erilaisissa työpajoissa sekä esittämään kysymyksiä kaupungin johtavista viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä koostuvalle paneelille.

Lasten kuuleminen on todella tärkeää. Suomen lapsiasiavaltuutettu kehotti lokakuussa selvittämään lasten näkemykset heitä koskevista asioista ja ottamaan lapsia koskevassa päätöksenteossa lasten näkemykset huomioon. Tämä parantaa päätöksenteon ja toiminnan laatua ja on jokaisen lapsen perusoikeus niin meillä kuin maailmalla.

Jan Vuorenlaakso

kirjoittaja on

uusikaupunkilainen virkamies

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän