Maan pinnalle putkahtavat sienet ovat vain osa kokonaisuutta. Kutsumme arkikielessä sieneksi pelkkää sienen lisääntymiselintä, itiöemää. Itiöt kehittyvät maanpäällisessä itiöemässä ja lähtevät kypsyttyään matkaan tuulen mukaan. Suurimman osan vuodesta sienet elävät maan alla sienirihmastoina.
Rihmastot voivat kasvaa valtavan kokoisiksi. Suurin tunnettu sienirihmasto on Yhdysvaltojen Oregonista löytynyt mäntymesisieni, joka on levittäytynyt lähes kymmenen neliökilometrin alueelle. Se saattaa pitää hallussaan maailman vanhimman eliön titteliä: tutkijat ovat arvuutelleet sienen nykyisen kasvutahdin perusteella sen iäksi vähintään 2400 vuotta, mutta sienirihmasto voi olla useita tuhansia vuosia vanhempikin.
Sienirihmasto muodostaa symbioottisia suhteita kasvien juuriston kanssa. Eri sienilajit viihtyvät eri kasvien kumppaneina. Parhaiten näitä kumppanuussuhteita tunnetaan ruokasienten osalta.
Monien lajien nimet kertovat minkä kasvin kanssa sieni viihtyy parhaiten. Kuusenherkkutatti, koivunkantosieni ja tammenrousku vihjaavat, mistä sieniä kannattaa lähteä etsimään.
Sieni kerää kasvikumppanilleen maaperästä vettä ja ravinteita. Kasvit puolestaan antavat sienille yhteyttämistuotteina muodostamiaan sokereita. Sienten ja kasvien yhteiselo on molemmille niin tärkeää, että kumppanin ahdinko heijastuu toiseenkin. Kuiva kesä ja syksy tietävät vähemmän sienten itiöemiä. Sienestäjät palaavat tyhjin käsin kotiin, ja monen puun kohtalo on vaakalaudalla.
Maaperässä levittäytyvä sienirihmasto kuljettaa veden ja ravinteiden lisäksi myös viestejä. Viestit kulkevat sähköisinä impulsseina, aivan kuten ihmiskehon hermostossakin.
Lahottajasienet reagoivat sähköimpulssilla, kun sienirihmasto kasvaa koskettamaan puuta. Tutkijat arvelevat, että rihmastossa kulkee silloin viesti siitä, mihin suuntaan kannattaa kasvaa ravinnon perässä.
Hiljattain tehdyssä tutkimuksessa perehdyttiin tarkemmin sienirihmastossa kulkeviin viesteihin. Tutkijat tunnistivat useammasta peräkkäisestä sähköimpulssista muodostuvia kuvioita. Analyysien perusteella kyse voisi olla jopa sienten omasta kielestä, jossa eri kuviot muodostavat sanoja.
Tutkimuksessa havaittiin noin kaksikymmentä yleisesti käytössä olevaa kuviota. Yhteensä erilaisia sähköimpulssikuvioita löytyi viitisenkymmentä.
Kasvikumppaniensa välillä sienirihmasto pystyy kuljettamaan kemiallisia viestejä. Esimerkiksi yhden kasvin kohtaama tuhohyönteisten uhka voi välittyä myös saman sienirihmaston muille kasvikumppaneille. Näin ne pystyvät varautumaan tuholaisiin. Kenties sienirihmastossa kulkevat sähköiset viestitkin voivat välittää myös kasveille arvokasta tietoa ympäristöstä.
Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala