Mielenterveyspotilaan omaisetkin tarvitsevat apua

0
Mielenterveyspotilaiden omaisille on tarjolla useita erilaisia keskustelufoorumeita ja vertaisryhmiä. Kun sairaus kohtaa perhettä, kenenkään ei pitäisi jäädä yksin, FinFamin kehittämispäällikkö Maria Virkki (vas.) ja kokemusasiantuntija Salme Kortesoja sanovat.

Salme Kortesoja oli lapsena koulukiusattu, menetti nuorena äitinsä ja veljensä syövälle ja sairastui itse rintasyöpään neljän pienen lapsen äitinä vuonna 2001. Ennuste oli huono.

– Luulin, että olin siinä vaiheessa kokenut aika paljon. Sain kuitenkin huomata, etten tiennyt elämästä vielä mitään.

Huonosta ennusteesta huolimatta syöpä ei ole vienyt voittoa ja Kortesoja on pystynyt tekemään työtään kuntohoitajana. Kovin isku ei kuitenkaan ollut oma sairaus vaan se, että perheen kuopukset, identtiset kaksostytöt sairastuivat psyykkisesti teini-iässä. Tyttäret ovat nyt aikuisia ja voivat paljon paremmin kuin sairastumisen alkuvuosina, mutta huoli ei ole kokonaan väistynyt.

– Äitinä olen ollut tiikerinä hakemassa ja vaatimassa lapsilleni apua. Monta kertaa joku asia on järjestynyt nopeasti sen jälkeen, kun olen soittanut perään vaikka ensin on puhuttu pitkistä jonoista. Olen kuitenkin oppinut myös päästämään irti ja hyväksymään sen, että kaikille maailman tuulille ei vain voi mitään. Tytöt asuvat omillaan, mikä on ihan hyvä asia.

Salme ja hänen puolisonsa saivat paljon apua  Mielenterveysomaisten keskusliiton eli FinFamin vanhempainryhmästä.

– Vertaistuen voima oli huimaa. Tapasimme ryhmän kanssa noin viiden vuoden ajan.

Nykyään Kortesoja toimii FinFamin kokemusasiantuntijana. Yhdessä Varsinais-Suomen FnFamin kehittämispäällikkö Maria Virkin kanssa hän kävi Uudessakaupungissa kertomassa liiton toiminnasta ja kyselemässä paikallisen toiminnan tarpeista.

Paikallisesti toiminnasta vastaa Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset -yhdistys, joka tarjoaa tietoa ja maksutonta keskusteluapua kaikille, jotka ovat huolissaan läheisensä mielenterveydestä tai päihteiden käytöstä. Näiden lisäksi yhdistyksellä on vapaaehtoisia tukihenkilöitä omaisten tueksi ja se järjestää erilaisia koulutuksia ja luentoja.

Keskustelutukea on mahdollista saada joko kasvokkain tai etäyhteydellä. Omaisneuvontapisteessä keskustelutukea antavat sosiaali-, kasvatus- ja terveysalan ammattilaiset. Yhdistyksen keskustelutuki ei kuitenkaan ole terapiaa. Uudenkaupungin omaisneuvontapiste on avoinna joka kuukauden viimeisenä tiistaina terveyskeskuksen tiloissa ja sinne pääsee ajanvarauksella.

Mielenterveys- ja päihdeongelmat koskettavat lähes jokaista perhettä. Joka toinen suomalainen kokee elämänsä aikana jonkun mielenterveyden häiriön.

– Omaisten on huolehdittava myös omasta jaksamisestaan, ei muuten voi olla toisen tukena. Yli 40 prosentissa perheistä, joissa yhdellä on mielenterveysongelmia, joku toinenkin sairastuu, Maria Virkki sanoi.

Mielenterveyden häiriöt ovat sairauksia siinä missä muutkin, eikä niitä tarvitse hävetä.

– Kun häpeä ei enää kahlitse, on vapaa toimimaan. Pitää muistaa, että terveys, myös mielenterveys, on suhteellinen hyvinvoinnin tila, Kortesoja totesi. 

Pirkko Varjo

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän