Monet eläimet saavat ruoka-apua ihmisiltä. Kotipihoille pystytetään lintulautoja pikkulinnuille. Metsästäjät ruokkivat riistaeläimiä viljalla, heinällä, juureksilla ja omenoilla. Riistan talviruokinnalla pyritään auttamaan hirvieläimiä ja kanalintuja. Aiemmin yleinen tapa kaataa nuoria haapoja jäniksille on harvinaistunut.
Ihmisten talviapu on monessa tapauksessa tarpeen. Mutta voiko villieläinten ruokinnasta olla haittaa?
Kaupunkilintujen ruokinta on ollut otsikoissa melkein vuosittain kesäaikaan, kun vesilinnuille sopimaton ruokinta on aiheuttanut ongelmia. Hyvää tarkoittavat ihmiset ruokkivat lintuja sokeripitoisella pullalla, sopimattomalla tummalla leivällä tai vanhentuneella, jopa pilalle menneellä ravinnolla.
Leivonnaisten korkea valkuaisainepitoisuus aiheuttaa vesilintujen poikasille siipien kehityshäiriöitä. Ne johtavat siipien epämuodostumiseen ja lentokyvyttömyyteen.
Aikuiset vesilinnut eivät enää saa kehityshäiriöitä väärästä ravinnosta, mutta silti sorsien talviruokinta voi olla ongelmallista. Lisääntyneen ruokinnan seurauksena moniin kaupunkeihin on muodostunut ympärivuotisia sinisorsapopulaatioita, jotka eivät osaa enää lähteä talven tieltä muuttomatkalle. Näitä eläimiä on pakko ruokkia tai ne kuolevat talvella nälkään.
Liiallisella tai tarpeettomalla villieläinten ruokinnalla on monenlaisia seurauksia. Ruokintapaikoilla pilaantuva ruoka altistaa eläimet tarttuville taudeille. Epäsiisti pikkulintujen talviruokintapaikka voi johtaa salmonellaepidemiaan, kun eläinten ulosteet pääsevät saastuttamaan tarjolla olevan ruuan. Vesistöihin joutuva ylimääräinen ruoka voi rehevöittää varsinkin pientä lampea.
Ruokintapaikat houkuttelevat paikalle myös sellaisia eläimiä, joita ihmiset eivät ole ruokintapaikkaa tarkoittaneet. Liian avoimille paikoille pystytetyt ruokintapaikat ovat käytännössä noutopöytä petoeläimille. Esimerkiksi petolinnut voivat iskeä lintulaudoille helpomman saaliin perässä.
Viime vuosien uusi ongelma ovat lisääntyneet rottapopulaatiot monessa suomalaisessa kaupungissa. Rottien määrä on lähtenyt kasvuun pandemia-aikana lähiöissä, kun kotiin jääneiden ihmisten roska-astiat ovat täyttyneet yli äyräidensä. Roskien lisäksi rotat ovat löytäneet ruoka-apajat lintujen talviruokintapaikoilta.
Villieläimet tarttuvat mielellään tilaisuuteen, kun ihmiset tarjoavat niille ravintoa joko tarkoituksella tai tahattomasti. On meidän ihmisten vastuulla, että emme aiheuta eläimille ongelmia pitämällä esillä roskaruokanoutopöytää.
Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala