”Rahan lapioinnin loputtava”

0

OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio sanoi painokkaasti Helsingin Sanomien haastattelussa kolmisen viikkoa sitten, että ”Rahan lapioinnin on nyt loputtuva” (HS-Visio 22.10.).

Timo Ritakalliohan tuli monille uusikaupunkilaisille tutuksi takavuosina, kun hän toimi pankkiuransa alkutaipaleella paikallisen Osuuspankin johtajana. Hän oli jo silloin tarkka talousmies.

Timo Ritakallio käsitteli haastattelussa ennen kaikkea Suomen valtion velkaantumista. Hän toivoi pitkäjänteistä suunnitelmaa valtion velkaantumisen kitkemiseksi. Hänen mielestään velkaantumiseen pitää puuttua nyt, kymmenen vuoden kuluttua voi olla jo myöhäistä. Hän oli huolissaan myös korkojen noususta ja sen myötä velan hinnasta.

Siitä on syytäkin olla huolissaan ja niin myös monet ovat. Niin teki pari viikkoa sitten vahvasti ja näyttävästi myös Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Vatt. Se varoitti eduskunnan talousvaliokunnalle valtion ensi vuoden budjettiesityksestä antamassaan poikkeuksellisen kovasanaisessa lausunnossa valtiontalouden kroonisesta alijäämästä eli jatkuvasta velkaantumisesta (HS 28.10.).

Valtion velka on nyt jo yli 71 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valtion ensi vuoden budjetissa korkomenoihin on varattu peräti 1,5 miljardia euroa eli miltei kolme kertaa enemmän kuin tänä vuonna. Jokainen yhden prosenttiyksikön nousu koroissa lisää valtion menoja noin 600 miljoonalla eurolla.

Vatt vaatiikin julkisen sektorin palveluiden ja tehtävien asettamista tärkeysjärjestykseen. Eduskunnan talousvaliokuntakin piti välttämättömänä, että julkisen talouden tasapainottamiseksi laaditaan ”pitkän aikavälin suunnitelma”.

Velkaantuminen ei ole kuitenkaan vain valtion, eduskunnan ja pankinjohtajan huoli. Tänään julkistettavassa Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa haastatelluista 84 prosenttia oli huolissaan inflaatiosta ja 71 prosenttia velkaantumisesta.

Mielenkiintoista on, että Uudenkaupungin kaupunginvaltuustossa tehtiin jo elokuussa aloite, joka koski kaupungin ensi vuoden talousarviota ja vuosien 2024–25 taloussuunnitelmaa. Siinä esitettiin velkakaton asettamista taloussuunnitelmakaudelle. Lisäksi korostettiin investointien priorisointia ja aikatauluttamista nykyistä paremmin. Kaupungin velkataakka kasvaa aloitteen mukaan huolestuttavasti ja menot vaarantavat sen myötä kaupungin palvelutuotannon.

Huoli ei ole turha, kun ottaa huomioon kaupungin kokoon verrattuna supersuuren Wintteri-investoinnin ja sen aiheuttamat kustannukset tulevaisuudessa. Lisäksi Sote-uudistus hyvinvointialueineen tuo sellaisia muutoksia kaupungin talouteen ja toimintaan, joista ei varmuudella tiedä kukaan.

Tuon valtuustoaloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on muuten Ari Saastamoinen. Viime viikolla hänet suljettiin pois sosialidemokraattien valtuustoryhmästä.

Onko kaupungin talouden tulevaisuus aihe, josta ei saisi puhua? Niin sanotut tavalliset kaupunkilaiset ainakin puhuvat siitä paljon. Heitä ei ole helppo vaientaa. Ja heillä on ääni.

Matti Jussila

päätoimittaja, emeritus

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän