Rauhoitettu

0
Varpuslintuihin kuuluva viherpeippo on Suomessa rauhoitettu laji.

Viherpeippo on rakentanut mökkisaunan kuistin nurkkaan pesän, voiko pesän siirtää parempaan paikkaan? Saako lähiojasta ottaa sammakonkutua purkkiin ja seurata sammakoiden kasvua?

Vastaus molempiin kysymyksiin on ei. Lähtökohtaisesti kaikki Suomen linnut ja nisäkkäät on rauhoitettu luonnonsuojelulailla ympäri vuoden. Tämä tarkoittaa sitä, että lajin tahallinen häiritseminen tai vahingoittaminen on kiellettyä. Tappamisen ja pyydystämisen lisäksi laki kieltää myös pesien, munien ja poikasten häiritsemisen.

Muita eläimiä ja kasveja turvataan lainsäädännössä erikseen asetuksilla. Suomessa on rauhoitettu erillisellä asetuksella yhteensä 62 eläintä, 131 putkilokasvia ja 13 sammalta. Asetuksella rauhoitettujen eläinlajien joukossa on matelijoita, sammakkoeläimiä ja nilviäisiä sekä hyönteisiä. Lisäksi asetuksessa on erillinen lista kaloista, joihin sovelletaan luonnonsuojelulakia.

Poikkeuksena luonnonsuojelulakiin ovat riistaeläimet, joita saa metsästää kunkin lajin kohdalla erikseen säädetyllä ajalla. Lisäksi lain ulkopuolella on kourallinen rauhoittamattomia lintulajeja sekä kahdeksan jyrsijälajia. Myös luonnonsuojelulain ulkopuolelle jäävät lajit on rauhoitettu pesimäaikana, eikä riistaeläimiä saa häiritä metsästysajan ulkopuolella.

Moni laji on vaikeaa tunnistaa harjaantumattomalla silmällä. Vesilinnut voivat näyttää varsinkin pesimäajan ulkopuolella hämäävän saman näköisiltä ja viihtyä metsästysaikana samoissa parvissa. Suojeltu pieni kotilo tai kovakuoriainen ei välttämättä eroa yleisestä lähilajista kuin vasta asiantuntijan mikroskoopin alla.

Lainsäädäntö ei aina ota kantaa lajien uhanalaisuuteen. Kaikki Suomessa esiintyvät uhanalaiset lajit eivät välttämättä ole rauhoitettuja. Esimerkiksi riistalinnuissa on useita lajeja, joiden kannat ovat huolestuttavassa laskussa joko paikallisesti tai maailmanlaajuisesti.

Toisaalta jotkin lajit voivat runsastua lyhyessäkin ajassa huomattavasti. Etenkin monen vieraslajin kohdalla keskustellaan kannan säätelyn tarpeesta, tai jopa koko lajin paikallisesta hävittämisestä. Ilmastonmuutos vaikuttaa tulevina vuosina varmasti sekä lajien uhanalaistumiseen että niiden runsastumiseen. Muutosvauhti on niin nopea, että lainsäädäntö ei välttämättä pysy perässä.

Luonnon ystävä kunnioittaa luontoa kokonaisuudessaan. Kaikilla lajeilla on oikeus elää rauhassa lajityypillistä elämää, vaikka toisinaan ihmisten ja muiden lajien elinympäristöt törmäävätkin toisiinsa ihmistä harmittavalla tavalla. Silloin varminta on tukeutua luontoa tutkivien asiantuntijoiden näkemykseen siitä, mikä olisi paras toimintatapa.

Aina ei parasta ratkaisua löydy. Luonnossa kaikilla lajeilla on lukemattomia kytköksiä muihin lajeihin. Yhden mitättömältä tai harmilliselta tuntuvan lajin kohtalo voi heijastua arvaamattomilla tavoilla monien muiden lajien elämään. Myös meidän ihmisten.

Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän