Syksyn aikana räjähdysmäisesti noussut sähkönhinta on saanut ihmiset kiinnittämään erityistä huomiota sähkön kulutukseen. Tämä ilmenee Uudenkaupungin Sanomien teettämästä sähkökyselystä, jossa 83 vastaajasta peräti 88 prosenttia ilmoitti kiinnittävänsä huomiota kulutukseen hintojen nousun takia.
Yleisimmiksi toimenpiteiksi vastaajat ovat kertoneet muun muassa vähentävänsä valojen käyttöä, käyttävänsä pyykki- ja astianpesukonetta vain kokonaan täytettynä ja asunnon lämmön pienentämistä.
– Kaikki valot ovat nykyään ledejä, ei jätetä tietokoneita päälle sekä televisio on päällä ainoastaan, kun sitä katsoo, toteaa eräs vastaaja sähkön säästämisestä.
Useat kertovat myös säästävänsä suihkun ja saunan käytön suhteen. Asunnon lämmittämisessä pyritään laskemaan lattialämmitystä ja mahdollisuuksien mukaan puilla ja ilmalämpöpumpuilla lämmittämään asuntoa.
– Lämmitetään puilla takkaa ja puuhellaa. Samassa tehdään ja lämmitetään ruokaa. Ei tarvitse käyttää sähkölaitteita, kertoo yksi vastaajista.
Osa vastaajista ilmoittaa säästävänsä käyttämällä pörssisähköä ja käyttävänsä sähköä edullisina aikoina. Pörssisähkön osuus kyselyssä on kuitenkin pieni, sillä 73 prosentilla vastaajista on tällä hetkellä määräaikainen sähkösopimus.
Huomionarvoista on se, että yli puolet vastanneista on solminut sähkösopimuksensa yli vuosi sitten, jolloin sähkön hinta oli huomattavasti alhaisempi tähän päivään verrattuna.
– Sopimus oli silloin hyvä, mutta loppuu nyt joulukuussa. Saimme jo ehdotuksen uudesta kaksivuotisesta sopimuksesta, mutta hinnat hirvittävät, vastaaja murehtii.
Sopimusten tekohetkellä määräaikaisen sopimuksen perusteina vastaajilla onkin muun muassa ollut vakaa ja kiinteä hinta sekä ennustettavat kustannukset.
Kyselyssä pörssisähkön omistajat ovat lähes kaikki solmineet sopimuksen alle kuukausi sitten. Pörssisähkön etuna pidetään kuluttajan omaa vaikutusmahdollisuutta sähkön kulutukseen ja siitä muodostuviin kustannuksiin.
– Pörssisähkössä on mahdollisuus ajoittaa kulutus edullisimmille tunneille, huomautettiin kyselyssä.
– Mahdollisuus ohjata tietokoneavusteisesti tiettyjä kulutuskohteita toi luottoa halvimpien tuntien poimintaan.
Mahdolliset sähkökatkot aiheuttavat huolta vastaajien kesken. Osa kertoo murehtivansa, miten työt tulevat onnistumaan tai miten asumisen kannalta välttämättömien sähkölaitteiden kanssa eläminen sitten sujuu. Myös sairaalojen, vanhainkotien ja päiväkotien kohtalo mietityttää.
– Miten työt hoidetaan? Työpaikalla kaikki ohjelmat vaativat sähköä. Miten ilmanvaihto hoidetaan, kun ikkunoitakaan ei saa auki? pohtii vastaaja.
Kaikki kyselyyn vastanneet ennakoivat energiakriisin jatkuvan ainakin ensi vuoden puolelle, mutta arviot tarkemmasta kestosta vaihtelevat ensi keväästä ensi syksyyn.
– Niin kauan ainakin, kuin Ukrainan sota jatkuu.