Uudenkaupungin seurakunnassa vaalisaldo oli maan keskiarvoa parempi. Äänestysprosentti oli 17,7. Myös meillä äänestysprosentti kuitenkin laski merkittävästi, kun neljä vuotta sitten seurakuntavaalien äänestysprosentti oli vielä 19,29.
Tuntuu, että vuosi vuodelta ihmisiä on vaikeampi houkutella vaaliuurnille, oli kyseessä sitten mitkä tahansa vaalit. Esimerkiksi viime vuoden kuntavaaleissa äänestysprosentti oli valtakunnallisesti alhaisin 70 vuoteen. Tilanteen tietäen osa seurakunnista aktivoi seurakuntalaisia vaaliuurnille erilaisilla tempauksilla. Raision seurakunta jakoi jokaiselle äänestäjälle leivän. Leipäjakelu tepsikin, sillä Raisiossa seurakuntavaalien äänestysprosentti nousi.
Tällä kertaa leipä houkutteli, mutta entä seuraavissa vaaleissa? Millä keinolla seurakuntalaiset silloin houkutellaan vaaliuurnalle? Riittääkö enää leipä? Näissä tempauksissa on aina se riski, että äänestäjät lähtevät liikkeelle vääristä syistä.
Seurakuntavaaleissa on kyse sittenkin isoista asioista. Seuraavalla nelivuotiskaudella luottamushenkilöt joutuvat tekemään seurakunnissa hyvinkin vaikeita ratkaisuja. Kun käsittelyyn tulee haastavia asioita, on yhä tärkeämpää, että kirkkovaltuustoon ja kirkkoneuvostoon saadaan ihmisiä, jotka jaksavat perehtyä asioihin kunnolla. Kun vaaliuurnalle ei houkutella leivän voimalla, äänestäjät lähtevät äänestämään, koska se on heistä tärkeää. Näin todennäköisesti luottamushenkilöiksikin tulee valittua seurakunnan asioihin vihkiytyneitä ihmisiä.
Tästä näkökulmasta katsoen seurakuntavaalien tulos Uudessakaupungissa on erittäinkin hyvä.
Teija Uitto