Suomen kieltä opiskellaan leikkien – Ugin varhaiskasvatuksessa on jo kymmeniä vieraskielisiä lapsia

0
Diana, 3, ja Rohan, 4, leikkivät kauppaleikkiä S2-opettaja Sofia Rosenströmin kanssa. Lapset oppivat leikkien hedelmien ja vihannesten nimiä.

Kaunisrannan päiväkodissa on menossa leikkihetki.

– Puetaan nukelle paita päälle. Mikä on paita, varhaiskasvatuksen S2-opettaja Sofia Rosenström kysyy Zofialta ja Stefanilta .

Zofian äidinkieli on puola. Stefan puhuu kotona ranskaa ja venäjää. Näppärästi lapset löytävät nukeille paidat, vaikka sana ei vielä pari viikkoa sitten ollut tuttu. S2-opetuksessa lapset opettelevat suomen kieltä leikkien. Lapset oppivat näin hämmästyttävän nopeasti.

Uudessakaupungissa varhaiskasvatuksen S2-opettajia on kolme: Odetta Lee-Simmons on vakinaisesti Hakametsän päiväkodissa, Katri Varjonen ja Sofia Rosenström kiertävät eri päiväkodeissa. Lisäksi päiväkodeissa on S2-avustajia.

– Minä käyn Kaunisrannassa, Hakametsässä, Aurinkolinnassa, Satulinnassa, Lokalahdella, Seikowin päiväkodissa sekä perhepäivähoitajien luona, Rosenström kertoo.

S2-varhaiskasvatukseen ei ole valmista opetuspakettia, mutta käytettävissä on ideoita ja suunnitelmia, jotka tukevat varhaiskasvatussuunnitelmaa, kuten suomen kielen taitotason seurantalomakkeet ja S2-vuosikello.

– Lisäksi me S2-opettajat annamme toisillemme vinkkejä.

Vieraskielisille lapsille opetetaan arjessa tarvittavia sanoja, kuten vaatteet, sääolosuhteet, ruuat, lähiympäristön sanastoa, verbejä, käsitteitä, vuodenaikoja, kysymyksiä, kieltolauseita ja lopulta lapset opettelevat myös tarinan kerrontaa.

Rosenström on tällä kertaa Kaunisrannan päiväkodissa. Zofia ja Stefan opettelevat vaatekappaleiden nimiä. Toisesta ryhmästä S2-opetukseen tulevat Diana , 3, ja Rohan, 4. Heidän kanssaan Sofia aloittaa kauppaleikin. Kauppaleikissä tutuiksi tulevat ruokaan liittyvät sanat, kuten banaani ja omena. Dianan äidinkieli on ukraina ja Rohanin sorani.

– Lapset oppivat kieltä nopeasti, kun kuulevat suomea koko ajan. Päiväkodin koko henkilöstö tukee kielen oppimisessa. Lapset ovat siitä ihania, että he leikkivät yhdessä, vaikka yhteistä kieltä ei ole. Lapset vain kyselevät uudestaan, että mitä sanoit, Sofia Rosenström kertoo hymyillen.

Hän tietää hyvin, miten vaikealta lapsista uusi kieliympäristö tuntuu.

– Isäni on kreikkalainen ja äitini suomenruotsalainen. Kotikieleni ovat olleet kreikka ja ruotsi. Suomea olen oppinut vasta koulussa. Tästä syystä minulle on hyvin tärkeää, että työssäni voin tukea lasten omaa kulttuuria ja kieltä, mutta myös valmentaa heitä, että he pärjäävät koulussa.

Kauppaleikin jälkeen Sofia siirtyy Kaunisrannan päiväkodissa kolmanteen lapsiryhmään. Venäjää äidinkielenään puhuva Mark , 5, ja vironkielinen Jakob , 6, puhuvat jo hyvin suomea. Sofia ja lapset vetäytyvät huoneeseen, johon on rakennettu maja. Mark saa käteensä taskulampun ja Sofia sammuttaa valot. Taskulampun valossa Sofia alkaa lukea kirjaa. Markia naurattaa, kun hän saa osoitella taskulampulla kirjan kuvia.

– Yritän keksiä aina keinoja, miten oppimistilanteesta tulee mukava. Mitä hauskempaa lapsilla on, sitä helpommin he oppivat.

Sofia Rosenström kiittää varhaiskasvatuksen johtaja Annina Kiiveriä siitä, että S2-varhaiskasvatuksen opettajat saavat vapaasti suunnitella työtään sekä kaikesta tuesta, mitä häneltä saa.

Sofialla on sosionomin koulutus, se antaa hyvät eväät lasten kohtaamiseen.

– Varmasti siitäkin on hyötyä, että lähiympäristössäni on aina ollut monesta eri kulttuurista tulevia ihmisiä.

Fakta



Hakametsässä yli puolet lapsista vieraskielisiä



Hakametsän päiväkodissa on kaikkiaan 75 lasta. Heistä vieraskielisiä on 42.

Toiseksi eniten vieraskielisiä lapsia on Kaunisrannan päiväkodissa, jossa on kaikkiaan 55 lasta ja heistä vieraskielisiä 25.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän