– Kirja auttaa avaamaan yritystalouden tärkeimpiä tunnuslukuja ja poistaa näiden asioiden yltä turhaa mystiikkaa. Se kertoo, mitä tilinpäätöksestä kannattaa etsiä ja johtajilta kysyä, korostavat tekijät.
Sami Suojanen on syntynyt Uudessakaupungissa ja käynyt täällä koulunsa. Toimittajan uransa hän aloitti tuoreena ylioppilaana Uudenkaupungin Sanomien kesätoimittajana vuonna 1983. Työ kiinnosti ja hän työskenteli myös kaksi seuraavaa kesää ”Plarin” toimituksessa.
– Se oli monipuolista ja vauhdikasta työtä, koko ajan tehtiin kaikenlaista. Niistä ajoista jäi hyviä muistoja, hän sanoo nyt vuosikymmeniä myöhemmin.
Hän opiskeli samoina vuosina toimittajan työtä Paasikivi-opistossa. Vuonna 1986 hän aloitti opiskelun Tampereen yliopistossa, jossa suoritti toimittajatutkinnon vuonna 1991. Opiskelun alussa kesät kuluivat Turun Sanomien kesätoimittajana ja vuonna 1987 hän aloitti toimittajana Aamulehdessä . Siellä hän toimi monissa tehtävissä muun muassa taloustoimituksessa.
Hän jatkoi vielä myöhemmin vuonna 2013 opiskelua Vaasan yliopistossa, josta valmistui kauppatieteen maisteriksi erityisaloinaan laskentatoimi ja tilintarkastus. Nykyään hän toimii Tampereen kaupungin palveluksessa business controllerina.
– Tampereen kaupungilla on 45 tytäryhtiötä, joita ohjataan omistajan toimesta. Minun vastuullani on viitisentoista yhtiötä, Suojanen selventää työnkuvaansa.
Kirjan toinen tekijä Juha Vikman on myös tamperelainen ja toimii laskentaekonomina ja liiketoimintakonsulttina. Uusikaupunki ja Vakka-Suomi ovat hänellekin tuttuja, sillä työ tuo hänet toisinaan myös tänne.
Paljastavat luvut -kirjan päämääränä on tekijöiden mukaan se, että toimittaja ja kuka tahansa yritystaloudesta kiinnostunut henkilö pystyy tulkitsemaan yritysten taloudellista tilannetta ja päätöksentekoa, esittämään olennaisia kysymyksiä ja etsimään niihin myös vastauksia.
Kirja on tarkoitettu ensisijaisesti toimittajien käyttöön, mutta se soveltuu myös opiskelijoille, opettajille, sijoittajille, yritysjohdolle ja yritysviestinnän ammattilaisille.
Teos onkin hyväksytty kurssikirjaksi sekä Tampereen yliopistossa että ammattikorkeakoulu Haaga-Heliassa.
Tekijät rohkaisevat kaikkia lukijoita oivallisesti kirjansa alussa.
”Yritystalous on loppujen lopuksi hyvin yksinkertaista: tuloja pitää olla enemmän kuin menoja, rahaa pitää tulla enemmän kuin menee ja omaisuutta on parempi olla enemmän kuin velkoja. Näin se on.”
Jääkiekkoakin tekijät käyttävät havainnollistamaan tilinpäätöksen lukuja.
– Jääkiekko-otteluvertausta käyttäen liikevoitto yrityksen talouden mittarina on sama kuin kertoisi jääkiekko-ottelusta toteamalla, että ”teimme tasakentällisin ottelussa enemmän maaleja, siis tavallaan voitimme”. Tässä on siis luovaa tiedottamista riippumatta ottelun lopputuloksesta. On sovittu, että jääkiekko-ottelun tulos on se tulos, mikä on pelin päättymisen jälkeen tulostaululla. Sama pätee yrityksen tuloksissa: oikea tulos on se, mikä löytyy tilikauden tuloslaskelman viimeiseltä riviltä eli tilikauden voitto, kirjassa korostetaan.
Tekijät muistuttavat myös siitä, että yrityksistä on saatavilla paljon tietoja julkisista lähteistä ilman ensimmäistäkään tapaamista, puhelinsoittoa tai sähköpostiviestiä. Tämä kaikille tarjolla oleva aarreaitta on toimituksissa hyvin vähäisellä käytöllä.
Esimerkiksi yhtiön tase, tuloslaskelma ja toimintakertomus eivät ole syntyneet kirjanpidon ilosta, vaan ne kertovat toiminnasta, päätöksistä, riskistä, onnistumisista ja epäonnistumisista, he korostavat.
– Toimintakertomuksessa ei valehdella tai kirjoiteta satuja. Toimintakertomuksen teksti on hyvä ja lähes neitseellinen tutkivan journalismin lähde. Näitä harva lukee, tulkitsee ja kyseenalaistaa yleisölle, Suojanen ja Vikman neuvovat.
Lopuksi he muistuttavat toimittajia journalistin ohjeista, joiden mukaan journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, sillä heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
– Toteuttaessaan tuota ohjetta toimittaja tekee etuoikeutettua työtä. Etuoikeutta on syytä käyttää rohkeasti, he kehottavat.
Matti Jussila
