Naapurikaupunki Laitila menee kuitenkin Uudenkaupungin ohi. Laitila sijoittuu sijalle 39. Pyhärannan sijoitus on 147, Kustavin 71, Taivassalon 96 ja Vehmaan 155. Maakunnan pääkaupungin, Turun, sijoitus oli 37.
Varsinais-Suomi sijoittui maakuntien vertailussa kolmanneksi. Moni kunta sai vertailussa saman sijoitusluvun. Sijan 292 saanut kunta on saanut pienimmän pistemäärän elinvoimaindeksissä.
Tutkimuksessa käytetään WSP Finlandin luomaa elinvoimaindeksiä ja kuntien ryhmittelyä, jotka mahdollistavat kuntien keskinäisen vertailun. Keskeisiä tulevaisuuden menestystekijöitä ovat saavutettavuus, alueellisen kasvun edellytykset, monipuolinen elinkeinorakenne ja vihreä rakennemuutos.
– Kunnassa pitää olla hyvä työllisyystilanne, ulkomailla syntyneiden pitää pystyä työllistymään tehokkaasti, tarvitaan monipuolinen elinkeinorakenne ja osaamista, väestön terve ikärakenne sekä kehitysaskeleet kohti vihreää rakennemuutosta. Menestyäkseen kunnat tarvitsevat mielestäni myös hyvää johtamista ja tulevaisuuteen katsovan, viihtyisän ilmapiirin, mikä taas heijastuu positiivisesti muihin indikaattoreihin, sanoo tutkimusta johtanut WSP Finlandin kestävyystutkimuksen asiantuntija Terhi Tikkanen-Lindström.
Tuottavuus on parhaalla tasolla isoissa kaupungeissa sekä niiden lähikunnissa ja maaseutumaisissa matkailun kunnissa. Tuottavuuden summaindikaattoreilla kaikista kunnista nousi esiin Varsinais-Suomesta Lieto.
Inhimillistä pääomaa mitattaessa Varsinais-Suomessa erottuu edukseen Kaarina, jossa asuu paljon koulutettua väkeä.
Vihreän rakennemuutoksen indikaattoreilla tarkasteltuna parhaiten Varsinais-Suomesta sijoittuvat Raisio ja Naantali.
–Vihreä rakennemuutos on yksi elinvoimaindeksin kolmesta osa-alueesta. Kansalliset hiilineutraaliuden tavoitteet edellyttävät koko elinkeinorakenteen läpäisevää muutosta lähivuosina ja kuntien toimet ovat tässä merkittäviä, Tikkanen-Lindström sanoo.
Tikkanen-Lindström huomauttaa, että maaseutumaisissa kunnissa on paljon mahdollisuuksia, sillä niiden luonnonvarat muodostavat merkittävän varallisuuden. Luonnonvarojen hyödyntäminen voi tarjota kunnille tulevaisuudessa menestymisen mahdollisuuksia.
– Maaseutukuntien luonnonvarojen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää suunnitelmallisuutta, ennakoimista, hyvää infrastruktuuria sekä tietenkin vastuullista riskien hallintaa. Luonnonvarojen hyödyntäminen ei ole vain kuntien oma taloudellinen asia, vaan vastuullisella toiminnalla parannetaan koko maan elinvoimaisuutta. Me kaikki tarvitsemme hyvinvoivaa luontoa, hän muistuttaa.
Vaikka pandemia horjutti matkailualaa, se on kasvattanut elinkeinona merkitystään myös kaupunkien ulkopuolella. Suomessa on tällä hetkellä 22 kuntaa, joissa matkailuelinkeinoiksi suoraan laskettavien toimialojen liikevaihto on kunnan yritysten kokonaisliikevaihdosta yli 4 prosenttia. Maaseutumaisista kunnista tutkimuksessa pärjäsivät parhaiten Lapin matkailukunnat sekä esimerkiksi Närpiö ja Raasepori.