– Olemme hankkineet tätä tarkoitusta varten generaattorin Saksasta ja sen asennustyöt alkavat olla loppusuoralla. Ensi vuoden alussa tuotamme sähköä valtakunnan verkkoon, kertoi Biolinjan tekninen johtaja Ari Murtoniemi.
Päätös sähkötuotantoon siirtymisestä tehtiin yhtiössä tänä syksynä.
– Haluamme näin osaltamme olla lisäämässä maamme sähköomavaraisuutta, perusteli Murtoniemi.
Biolinjalla käsitellään kotitalouksilta ja yrityksiltä kerättyä biojätettä. Yhtiön suurin yksittäinen asiakas on Lounais-Suomen jätehuolto.
– Lounais-Suomen jätehuollon koko toimialueeltaan keräämä biojäte tulee käsiteltäväksi tänne meille. Täällä muutetaan hyödyksi siis myös ukilaisten biojätteet, selvitti Murtoniemi.
Murtoniemen mukaan biojätteiden lajittelu sujuu suomalaisilta lähes moitteetta.
– Hyvä perusohje on se että meille tulevan biojätteen pitää olla orgaanista ainetta. Tästä poikkeuksen muodostaa multa. Multa ei meidän prosessissa muuksi muutu, vaan se pakkautuu reaktorin pohjalle ja aiheuttaa ongelmia putkistoissa. Joten komposti olisi se oikea osoite kukkamullalle ja vastaaville tuotteille.
Pääosin ajoneuvoyhdistelmillä paikalle tuotavista biojätekuormista poistetaan ensin pakkausmateriaalit. Työ tehdään sisätiloissa. Tämän jälkeen jäte siirretään kaasureaktoriin, missä bakteerikanta tekee työnsä.
– Kaasu käytetään lämmöntuotantoon. VSV-Energia Oy:n verkoston kautta lämpö siirtyy meiltä Uudenkaupungin kaukolämpöverkkoon.
– Prosessi jatkuu jälkimädätyksellä suurissa altaissa ja sieltä lopputuotteena saamme erittäin typpipitoista lannoitetta levitettäväksi suoraan pelloille, tiivisti Murtoniemi.
Teollisuuslannoitteiden hintojen rakettimainen nousu on lisännyt viljelijöiden kiinnostus myös Biolinjan tuotteita kohtaan.
– Viime keväänä piti ajoittain jo myydä ei oota. Onneksi meillä on hyviä yhteistyökumppaneita, jotka varastoivat osan meidän talvikauden lannoitetuotannosta ja näin pystymme keväällä palvelemaan laajempaa asiakaskuntaa. Kevät on kuitenkin hyvin kiireistä aikaa, kun kaikilla on tarve saada lannoitteet peltoon lähes samanaikaisesti, kuvaili Murtoniemi.
Kun jatkossa osa prosessissa syntyvästä kaasusta käytetään sähköntuotantoon, merkitsee se laskua Biolinjan lämmöntuotantomääriin.
– Toisaalta sähköntuotannossa syntyy myös lämpöä ja olemme jo sopineet VSV:n kanssa, että tämä hukkaenergia johdetaan kaukolämpöverkkoon, kertoi Murtoniemi.
Biolinjan sisaryhtiö VG-EcoFuel Oy on osa Munaistenmetsän tontilla tapahtuvaa kiertotaloutta.
– EkoFuel tekee mm. käytetyistä paistinrasvoista biopolttoainetta laivoille. Meillä on keräysastiat useiden paistinrasvoja myyvien tukkujen yhteydessä, eli kun asiakas, vaikka ravintoloitsija, menee ostamaan uutta paistinrasvaa, voi hän samalla viedä vanhat kiertoon. Biopolttoaine käytetään Biolinjan ja VG-EcoFuelin emoyhtiön Meriaura Oy:n aluksissa.
– Lisäksi EcoFuel käsittelee kalanperkuujätteitä. Jätteistä erotettu kalaöljy menee rehuraaka-aineeksi ja loppu menee Biolinjan prosessiin ja sieltä lämmöksi, lannoitteeksi ja pian siis myös sähköksi, tiivisti tekninen johtaja Ari Murtoniemi.
