Maanantain kaupunginvaltuusto jatkoi vielä Uudenkaupungin ensi vuoden talousarvion ja vuosien 2023–2025 taloussuunnitelman käsittelyä. Suuria muutoksia ei budjettiin enää tehty, mutta monesta asiasta käytiin vielä keskustelua ja äänestettiin.
– Kaupungilta poistuu hyvinvointialueen myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden budjetointi ja sen teko on aina perinteisesti ollut vaikeaa. Nyt budjetti oli helpompi tehdä ja ensi vuoden menot ovat helpommin ennakoitavissa. Ensi vuoden käyttötalous kaupungilla on suhteellisen kunnossa, mutta vuotta 2024 ei ole enää helppo ennustaa, luonnehti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raimo Löfstedt (kok.) talousasioiden käsittelyä.
Valtiolta on tulossa lähivuosina kuntiin uusia velvoitteita, mutta valtionosuudet ovat pienenemässä. Löfstedt huomautti, että hyvinvointialueen talous näyttäisi olevan jo etukäteen alibudjetoitu ja budjetin ylitykset katetaan kuntien valtionosuuksista.
– Emme tehneet kaupungin ensi vuoden käyttötalouteen muutoksia, vaan menimme viranhaltijoiden esitysten mukaan. Nyt ei ole järkevää lähteä roiskimaan, vaan katsotaan ensi vuoden talous ja sitten mietitään, mitä tarvitaan ja mitä ei, Löfstedt summasi.
Kaupunginjohtaja Atso Vainio totesi valtuuston kokouksessa, että ensi vuoden jälkeen kaupungin taloustilanne vaikeutuu.
– Kokonaisveroasteen nostoon tulee melko kova paine, koska kuntien tulopohja näyttää riittämättömältä, Vainio lisäsi.
Vainio totesi, että hyvinvointialueiden budjetti on osoittautumassa alijäämäiseksi jo heti ensimmäisellä tilikaudella. Ongelmaksi muotoutuu se, ettei hyvinvointialueilla ole verotus- tai lainanotto-oikeutta. Tähän pitäisi hakea erikseen lupa valtiolta.
– Valtio velkaantuu jo nyt voimakkaasti, joten tuskin sieltä on apua odotettavissa jos, ja kun hyvinvointialueiden rahoitusta on pakko lisätä, Vainio summasi.
Näiden puheenvuorojen jälkeen valtuustossa käytiin keskustelua muun muassa siitä, voiko kaupunki kirjata jo nyt tulevien vuosien taloussuunnitelmaan ehdotuksen kuntaveron nostosta. Tarmo Kangas (kok.) esitti, että tuloveroprosenttia ei koroteta suunnitelmakaudella. Häntä kannattivat Jari Valkonen (ps.) ja Eero Hento (valtuustoryhmä Saastamoinen–Hento).
– Talousarviovuosi on sitova ja veroprosentit määritellään seuraavalle vuodelle. Vuoden 2024 veroprosentit päätetään ensi vuoden marraskuussa, kaupungin talousjohtaja Anne Takala huomautti.
Valtuusto päätti äänin 34–9, että kirjaus kunnallisveron mahdollisesta nostosta jätettiin taloussuunnitelmaan.
Valtuutettu Juha Aaltonen (ps.) ehdotti, että kaupungin omistamien kiinteistöjen myyntitulotavoitteeksi ensi vuodelle kirjataan 300 000 euroa. Aaltosen mukaan viimeistään kesäkuun kaupunginvaltuuston kokoukseen on tuotava teknisen toimen ja kaupunkisuunnittelun kiinteistöselvitys, jossa täsmennetään kaupungin omistamat myytävät, ulosvuokrattavat ja purettavat kiinteistöt sekä tilanne sote-alueelle vuokrattujen kiinteistöjen suhteen.
Samalla tekninen toimi tai kaupunkisuunnittelu tekee alustavan tarve- ja toteutusarvion Esko-Holvin liikekiinteistön mahdollisuuksista kaupungin omassa käytössä. Kiinteistöä ei siis myydä ennen valtuuston saamaa selvitystä.
Aaltonen myös esitti, että viimeistään kesäkuun valtuustoon tuodaan teknisen toimen ja kaupunkisuunnittelun investointien etenemisestä tarkempi selvitys. Jari Valkonen kannatti Aaltosen esityksiä. Valtuusto päätti äänin 28–15 kirjata Aaltosen esitykset mukaan talousarvioon.
Janne Sjölund (sd.) esitti, että valtuusto palauttaisi ensi vuoden budjettiin Käätyjärveä ympäröivään reitistöön tarkoitetut 50 000 euroa. Merja Koski (sd.) kannatti Sjölundin esitystä. Valtuusto äänesti rahojen palauttamisesta ja päätti äänin 22–21, ettei rahoja palauteta.
Kaupunginhallitus poisti aiemmin 129 000 euroa, jotka oli varattu torin leikkipuistoa varten. Niiden palauttamista ehdotti valtuutettu Jaana Reijonsaari-Korsman (sd.). Hänen esitystään kannatti Merja Koski. Äänin 26–17 kaupunginvaltuusto päätti, ettei varoja palauteta budjettiin.
Merja Koski ehdotti, että liikekeskustan elävöittämiseen varatut rahat palautetaan budjettiin ja ne käytetään kehittämiseen ja suunnitteluun. Kyse oli 50 000 euron summasta. Sjölund kannatti Kosken esitystä. Äänin 27–16 valtuusto päätti, ettei rahoja palauteta budjettiin.
Merja Koski ehdotti myös Raatihuoneen korjaukseen varattujen rahojen palauttamista. Kyseessä oli 271 000 euron summa. Hänen esitystään kannatti Niina Jokinen (sd.). Valtuusto päätti äänin 28–15, että rahoja ei palauteta budjettiin.
Näiden äänestysten jälkeen valtuusto päätti hyväksyä kaupungin talousarvion ensi vuodelle ja taloussuunnitelman vuosille 2023–2025.
Vuoden päästä tarjolla tiukkaa taloutta
Talouden suurista linjoista on sovittu jo syksyn ja talven muissa kokouksissa. Niiden mukaan kaupungin talouden ensi vuosi vielä menettelee, mutta sitten talous tiukkenee.
Kaupunki suunnittelee talouttaan tilanteessa, jossa odotetaan valtionosuuksien pienenemistä vuodelle 2024 ja siitä eteenpäin ne jäävät vielä nykyistä alemmalle tasolle.
Näistä syistä kaupunki varautuu nostamaan tuloveroja ja kiinteistöveroja vuosina 2024 ja 2025. Niiden avulla kaupungin talous pysyisi kunnossa ja taloussuunnitelmassa kaupungin taseen ylijäämäennuste vuoden 2025 lopussa on 14,8 miljoonaa euroa.
Ensi vuoden talousarvioesitys on 1,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja investoinnit ovat noin 23,9 miljoonaa euroa. Kaupungin lähivuosien suurin investointikohde on monitoimijatalo Wintteri. Alkuperäiset investointiehdotukset olivat noin 60 miljoonaa euroa, mutta lautakunnat, kaupunginhallitus ja valtuusto karsivat investointeja isolla kädellä.
Kaupungin lainakanta nousee ensi vuonna 67,5 miljoonaan euroon. Ensi vuoden talouslukuja ei kuitenkaan voi verrata aiempiin vuosiin, koska kunnan toiminta hakee muotoaan sote-uudistuksen jälkeen. Ensi vuoden tuloveroprosentin päättää valtio ja se on 8,11.