– Joku käyttää sen ajan sauhutteluun tai lukee iltapäivälehtiä. Minä kaivan kassin esille ja alan tehdä himmeliä, Pietilä kertoo.
Pietilä on oppinut himmelien teon Kalannissa isoäidiltään. Hän ei itse edes muista, minkä ikäinen oli, kun teki ensimmäisen himmelinsä. Hän on vain aina tehnyt himmeleitä ja vuosi vuodelta enemmän. Hänen himmeleitään moni ihaili Männäisten joulumarkkinoilla.
Pietilä tekee perinteisiä himmeleitä tilauksesta, mutta kaikkein mieluiten hän tekee täysin uudenlaisen himmelin.
– Sehän tässä juuri hienoa on, että aina voi kehitellä uuden mallin. Tavoitteena on tehdä himmeli, jota ei ole koskaan ennen itse tehnyt, eikä kukaan muukaan ole.
Pietilä on opiskellut himmelien tekemistä Valamon luostarin kursseilla. Opettajana on ollut himmelitaiteilija Eija Koski , jolla on ollut himmelinäyttelyitä Japanissa ja Sveitsissä asti. Koski tekee päätyökseen himmeleitä.
Pietilälle himmelit ovat kuitenkin vain harrastus.
– Ei näistä sellaista summaa makseta, että niistä saisi palkkaa. Ihmiset aina kysyvät, että kuinka paljon aikaa himmelin tekemiseen on mennyt, mutta eihän se ole se juttu.
Himmelimalli muhii ajatuksissa pitkän aikaa. Tekemiseenkin voi mennä kymmeniä tunteja. Pietilä nauttii haasteista, miten rakentaa vielä moniulotteisempi himmeli. Tälle joululle hän rakensi Jouluomenan , joka kaartuu kahteen suuntaan.
– Kävi vain niin ikävästi, että kissa teki siitä selvän, mies naurahtaa.
Kotona on kaksi kissaa, niillä on immuniteetti, sillä ne ovat kuulemma ”rouvan kissoja”.
On Pietilä keksinyt kissoja ajatellenkin keinon. Kun himmelin rakentaa lasipurkin sisään, eivät kissatkaan pääse sitä tuhoamaan. Toinen keino on sijoittaa himmeli niin korkealle ja vaikeaan paikkaan, etteivät kissat pääse sitä hättyyttelemään.
– Käyn markkinoilla näitä myymässä välillä lähinnä siksi, että kotiin saa tilaa, jotta voin tehdä uusia himmeleitä, hän naurahtaa.
Suurimmat himmelit ovat todella suuria, esimerkiksi kokoa metri kertaa 1,5 metriä. Sellaisen Pietilä myi juuri yhdelle pariskunnalle. Hän pyysi, että pääsisi näkemään, minkälaiseen tilaan himmeli tulee. Talossa oli lähes viisi metriä korkea olohuone. Himmeli näytti siellä upealta, sen tekijä itsekin myöntää.
Himmeli tehdään perinteisesti rukiin oljista. Pietilä on kokeillut monenlaisia materiaaleja, kuten muovia, lasia, heinää ja jopa aurauskeppejä. Kun mies alkoi rakennella himmeliä sähköputkesta, vaimo huomautti, että nyt menee kyllä liian pitkälle.
Vaimo ei tee himmeleitä, mutta puhuu jo aika hyvin ”himmeliä”, kuten Pietilä sanoo himmeleitä harrastavista. Vaimolle hän on tehnyt lasista himmelikorvakorutkin ja kyllähän vaimo niistä tietenkin piti.
Pihaan Pietilä rakensi kerran isokokoisen himmelin, jonka sisään laittoi valot. Hienoimmillaan Pietilän mielestä himmeli on kuitenkin paikassa, jossa syntyy varjoja.
– Jos esimerkiksi spottivaloilla valaisee himmelin, niin voi luoda taustalle hienot varjot. Himmeli ei ole vain himmeli, hän korostaa.
Kalannin seurakuntakodissa on yhä himmeli, jonka Pietilä on tehnyt yli 40 vuotta sitten.
– Kun isä kuoli 2019, hautajaiset pidettiin Kalannissa. Silloin huomasin, että himmelihän oli mennyt rikki. Soitin sitten vahtimestarille, että voisin tulla sen korjaamaan.
Mies asuu nykyisin perheineen Turussa, mutta suvun kesäpaikka on yhä Kalannissa, siksi hän toi himmeleitään myyntiin Männäisten markkinoille tässä joulun alla.
Nyt kotona on taas hiukan tilaa uusille himmeleille.
– Taksiasiakkailla on yleensä kiire. Oma mieli rauhoittuu, kun ajojen välissä rakentaa himmeliä.
Suurimmat työt hän tekee tietenkin kotona. Yhdessä himmelissä voi olla jopa yli 2000 olkea.
– Himmelin teko on kuin matka. Kun tein yhdelle kaverille himmelin, sitä tehdessä mietin, mitä kaikkea olemme kokeneet yhdessä.
Fakta
Himmelin historia
Himmeli on kulkeutunut meille Keski-Euroopasta Ruotsin kautta. Himmeli-nimi tulee ruotsin sanasta ”himmel”, joka tarkoittaa taivasta.
Himmeleitä on käytetty koristeina erityisesti Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja Uudellamaalla, mutta ne levisivät myös Karjalan kannakselle ja Pohjanmaalle.
Olkihimmelillä on ollut symbolinen merkitys. Niiden katsottiin edustavan tulevan vuoden viljasatoa. Himmeli pidettiinkin tuvan katossa aina seuraavan vuoden juhannukseen saakka, jotta saataisiin suuri sato. Lattialle levitettyjä olkia puolestaan ei saanut sotkea tai survoa. Muuten vilja olisi lakoontunut seuraavana kesänä.
Lähde: Suomen maatalousmuseo Sarka
