Joulu on ystävien juhla

0

Helsingin kerrostalon yksinelävällä rouvalla oli tapana joulun alla avata ovensa rappukäytävään ja kutsua kaikki glögille, jouluteelle ja pipareille. Aluksi sitä hieman oudoksuttiin, sillä kerrostalossa kaikki eivät suinkaan tunteneet toisiaan, tuskin hississä tervehtivät. Mutta hän jatkoi sinnikkäästi tapaansa, kunnes siitä tuli talon tapa, jota mielelläni muistelen. Ei yksineläjän tarvitse tupaansa sulkeutua vaan jouluna voi avata ovensa.

Meillä Suomessa on vielä vanha agraarikulttuurin tapa (?), jossa sulkeudutaan omaan kotiin perheen ja sukulaisten kanssa, ulkopuolisia kutsutaan vasta tapanina. Käsi sydämellä; onko meillä samojen naamojen kanssa todella niin hauskaa, ettei sitä kukaan vieras saisi häiritä? Toisilla on, monilla ei.

Väitän, että esimerkiksi lapsettoman tai vanhan pariskunnan joulua voisi virkistää suuresti, jos mukana olisi vieras, tai vieraita. Samoin yksi yksinäinen iloitsisi toisesta yksinäisestä, viis siitä onko sukua vai ei. Perhejouluun voi iloisesti kutsua mukaan myös muita.

Vieraat tuovat jouluun virkistystä. Joulupöytä muuttuu koreammaksi, vaatetus siistimmäksi, jutellaan enemmän ja luvassa uusia vitsejä. Aikuisten lahjat ovat enemmänkin yhteistä leikkiä, annan patalapun ja sinä suklaata. Lahjat eivät ole rahakysymys. Vaihdetaan vaikka tulitikkuja.

Yhdysvalloissa joulunaika on sosiaalista hössötystä. Kauan sitten vietin joulua ystävien luona Tampassa, Floridassa, jossa naapuristolla oli hauska perinne. Kaksi paria kutsui kylään kaksi ystäväänsä juomaan glögiä vastaavaa eggnoggia (kamalan makuista), sitten marssittiin kynttilät kädessä seuraavaan kotiin, jossa mukaan tuli lisää vieraita ja nautittiin alkuruuat.

Sieltä eteenpäin kolmanteen kotiin, ja syötiin kalkkuna tykötarpeineen ja jälleen oli mukana uusia ihmisiä. Neljännessä kodissa saimme jälkiruuat ja joukko oli kasvanut melkoisesti. Näin monta erilaista kotia ja tapasin uusia ihmisiä. Samalla mietin, miten suomalaiset voisivat olla jouluna sosiaalisempia?

Aloitin omasta kodistani. Aloimme järjestää usein aatonaattona ”open doors”, ja hämmästyimme, ettei aikuisilla ihmisillä ole oikeastaan aatonaattona paljoakaan touhuttavaa. Siivousta ei tarvittu, oli suloista hämärän hyssyä, kynttilöitä ja tunnelmaa. Tarjoilu oli helppoa, pipareita ja jotain kuumaa juomaa. Joskus innostuimme jopa piirileikkeihin.

Tässä kaupungissa moni viettää joulua yksin. Kutsu muitakin mukaan joulunviettoosi. Jos talossasi asuu maahanmuuttajia, niin pyydä käymään ja samalla autat heitä tuntemaan olonsa kotoisaksi uuden maan tapakulttuurissa.

En ymmärrä miksi juuri jouluna pitäisi eristäytyä? Joulun sanomaan kuuluu myös ystävyys, rauha ja rakkaus.

Pirkko Arstila

freelancer

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän