Katujen kunnossapito talvella on nopeatahtinen prosessi – Kaupungilla on yhteensä 17 auraajaa

0
Kaupungin katujen kunnossapidosta vastaava työpäällikkö Mikko Jalonen kertoo alkutalven olleen suhteellisen helppo auraajille.

Talven tulon myötä lumiaurat ja hiekoitusautot tulevat näyttäytymään kaupungin katukuvaan. Alkutalvi on ollut kelien puolesta suhteellisen helppo auraajille, vaikka lumipyryjä on tullut muutamaan otteeseen ja ilma on ehtinyt myös välillä lauhtua.

Kaupungin katujen kunnossapito on pitkä mutta nopeatahtinen prosessi, joka tehdään pääsääntöisesti yöaikaan, jotta pääväylät olisivat kunnossa ennen työmaaliikenteen piikkiä.

– Meillä on maanantaista maanantaihin kiertävä kolmen henkilön päivystys, johon kuuluu minä, Rami Arola ja Maria Saarinen. Yöllä kahdesta kolmeen päivystäjä kiertää katuja, riippuen vähän millainen keli on. Tarkastuskierroksen pohjalta tehdään päätös, aurataanko vai hiekoitetaanko, kaupungin aurauksesta ja hiekoituksesta vastaava työpäällikkö Mikko Jalonen kertoo.

Kaupungilla on yhdeksän omaa auraajaa sekä kahdeksan urakoitsijaa. Kaupungilla on oma kunnossapito-ohje, joka määrittää katujen aurauskriteerit.

– Esimerkiksi, jos tulee kaksi senttiä lunta, niin aurataan ykkösluokan pyörätiet, ja jos tulee yli neljä senttiä, niin aurataan myös ajoradat.

Helpoksi tilanteen tekee päivystäjälle se, jos etukäteen tietää illalla satavan lunta ja sen pitäisi loppua yöllä, niin ei välttämättä tarvitse edes käydä tarkastamassa. Silloin kaikki lähetetään töihin.

– Hankalaksi homman tekee sellainen lauha fifty-fifty-keli, jossa päivystäjän pitää yöllä miettiä, laitetaanko hiekoitusta vai ei. Turhaankaan ei voi laittaa, koska hiekoitus maksaa. Mutta jos joku kaupunkilainen liukastuu ja loukkaantuu sen takia, ettei ole hiekoitettu, se menee kaupungin piikkiin, Jalonen huomauttaa.

Kaupungin kevyen liikenteen väylät sekä ajoradat on luokiteltu ensimmäiseen ja toiseen luokkaan. Kevyen liikenteen ykkösluokan väylät ovat reitit asuntoalueilta keskustaan, autotehtaalle ja terveyskeskukseen.

– Jokaiselta asuntoalueelta, vaikka esimerkiksi Palomettästä, pääsee jotain pyöräteitä pitkin näihin kolmeen paikkaan. Tavoite olisi, että nämä reitit hoidetaan ennen aamuseitsemää, jotta ihmiset pääsevät töihin.

Luokituskarttaa ei olla moneen vuoteen päivitetty kunnolla, sillä niistä päättää lautakunnat eikä päivittäminen onnistu saman tien. Jalonen on pohtinut, että Ykskoivun väylät pitäisi myös lisätä ykkösluokkaan.

Kaikkia väyliä ei luonnollisesti ehditä hoitamaan aamuyön aikana, jonka takia muut väylät hoidetaan päiväsaikaan tai lumisadetta seuraavana päivänä. Samalla tavalla myös ajoradat on luokiteltu.

– Pääväyliksi on luokiteltu keskustan isoimmat kadut, Hiuntie, Santtiontie, Levysepänkatu, Sairaalakatu ja Salmen lenkki, jotka hoidetaan ensimmäisinä.

Ihannetilanteessa, jossa Jalosella on täysi työvoima käytettävissä ja lumisade on jo yöllä loppunut, yöllä kolmen aikaan aloitettu kunnossapito saadaan 90 prosenttisesti valmiiksi puoli neljään iltapäivään mennessä.

Jalosen mukaan omien työntekijöiden sekä urakoitsijoiden määrä on ihan hyvä. Varakuskeja ei kuitenkaan ole, joten mahdolliset sairaustapaukset näkyvät kunnossapidon kestossa. Tällöin saattaa palautepuhelin soida tiuhempaa.

– Yleensä palautteissa kerrotaan, ettei ole aurattu tai hiekoitettu, mutta ei ole ilmennyt muuta sellaista yleistä asiaa, mikä asukkaissa herättää keskustelua. Uusia auraajia on tullut vanhojen tilalle, mitkä ovat sitten auranneet eri tavalla, kuin vanha, niin sellaisista on tullut puheluita.

– Kohtuullisen pieni kaupunki, niin kyllä me omasta mielestäni ollaan aika hyvin onnistuttu vuosien saatossa, Jalonen päättää.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän