Kaupungin on pakko karsia–Päättäjät miettivät rakennusten myyntiä ja kaupungin organisaatiota

0
Keskustelun nuorin osallistuja oli Johanna Hurmeen 1-vuotias Antti-poika. Hän keskittyi enemmän syömiseen kuin keskusteluun.

– Budjetista on jo löydetty säästöjä, mutta äänestyksiltä tuskin vältytään, valtuuston puheenjohtaja Mauri Kontu (kesk.) arvioi ensi maanantain kokousta, jossa valtuusto päättää ensi vuoden talousarviosta ja taloussuunnitelmasta vuosille 2023–2025.

Samoin arvioivat myös muut kahvilapöydän ympärille kokoontuneet paikallispoliitikot. Merja Koski (sd.) sanoo, että jatkossa kompromissiratkaisuja pitäisi enemmän rakentaa jo ennen kaupunginhallituksen kokousta. Seppo Nikula (kok.) arvioi, että jo nyt päätöskulttuurissa on tapahtunut muutos:

– Talousarviovalmistelu on pysynyt aika hyvin raameissa, mikä on kulttuurin muutos verrattuna menneisiin vuosiin.

Johanna Hurme (ps.) on ensimmäistä kautta valtuustossa.

– Nyt kun takana on yhden talousarvion käsittely, tiedän jo vähän, mitä se on.

Kontu, Koski, Hurme ja Nikula ovat yhtä mieltä siitä, että kaupungin pitää lähivuosina löytää säästöjä, kun valtionosuudet supistuvat. Mutta mistä, se onkin toinen juttu.

– Veronkorotuspaine on niin kova, että varmaan se tulee, mutta minkä kokoisena. Taloussuunnitelmaa ei ole mielestäni riittävästi käsitelty. Jos ennakoidaan ongelmia, niihin pitäisi tarttua jo nyt, niin ne olisivat paremmin hallittavia, Nikula sanoo.

– Minkälainen on se uusi kapeaharteisempi kaupunki, minkälaista palvelukonseptia se pystyy kantamaan.

Nikula huomauttaa myös, että Wintterin jälkeen paljon liikkumavaraa ei ole. Myös Merja Koski sanoo, että kovin paljon investointivaraa ei enää ole. On paljon menoja, joille ei voida mitään. Sekä hän että Kontu ovat huolissaan siitä, kuinka paljon vielä paljastuu investointitarpeita kaupungin rakennusten sisäilmaongelmien vuoksi. Niitä ei voi jättää hoitamatta.

– Pitäisi keskittyä siihen, mistä saadaan tuloja. Aika hiljaista on ollut elinkeinopolitiikan puolella. Enemmän pitäisi keskittyä elinkeinorakenteeseen ja mitä kaupunki voisi tehdä sen suhteen, Koski sanoo.

Kontu huomauttaa, että samanlaisia haasteita on joka kunnassa, ei Uusikaupunki ole mitenkään poikkeavassa tilanteessa.

– Sote mullistaa niin paljon.

Hurme korostaa pitovoimaa.

– Kaupungin pitäisi huolehtia ainakin siitä, että täältä ei lähtisi enempää porukkaa. Lisäksi puolueiden pitäisi tehdä yhteistyötä pitääkseen kaupungin talouden kunnossa.

Päättäjät ovat yksimielisiä siitä, että myös kaupungin hallinto-organisaatiota pitää miettiä. Koski sanoo, että vielä henkilöstörakenteesta ei voi sanoa mitään.

– Mutta toiminta on käytävä läpi. Joka kunnalla on tämä edessä. On aina parempi, mitä kattavammin organisaatiota katsotaan hyvissä ajoin. Se antaisi myös henkilöstölle rauhan, että tämä asia on katsottu. Lykkääminen on aina pahasta, Nikula korostaa.

Myös Kontu sanoo, että organisaatiota ei voi pitää samanlaisena.

– Voi olla lisäämistarvettakin jossain.

Hurme tukee tätä näkemystä.

Merja Koski nostaa esille myös luottamuselimet.

– Hallintorakenne aiheuttaa intohimoja puolueissa, mutta on meidän mietittävä, mitä lautakuntia tarvitaan ja minkälaisin kokoonpanoin.

Investoinneista on myös pakko karsia. Seppo Nikula teki kaupunginhallituksessa esityksen, että kaupunki kävisi tilakysymystä läpi yhdessä henkilöstön kanssa.

– Korona-aikana työskentelytavat ovat muuttuneet. Jos jatkossa ollaan vain pieni osa ajasta paikalla, niin ei tarvita kaikkea sitä tilaa, mikä on ollut.

Tarveharkintaa pitäisi myös Hurmeen mielestä tehdä. Karsia sieltä, mistä on karsittavissa.

– Aika paljon on kuutioita porukkaan nähden, myöntää myös Kontu.

Merja Koski on huolestunut kaupunkikuvasta, miten rakennusten myynti siihen vaikuttaisi.

– Minulla on usko, että tietyt rakennukset saataisiin jopa parempaan kuntoon, kun ne siirtyisivät yksityiselle, Kontu vastaa Kosken huoleen.

Kantakahvilassa paikalliset päättäjät keskustelevat ajankohtaisesta aiheesta. Uudenkaupungin Sanomat kutsuu kerran kuukaudessa neljä valtuutettua kahvipöydän ääreen.

Fakta

 

Keskustelijat

Mauri Kontu (kesk.) valtuuston puheenjohtaja

Seppo Nikula (kok.) kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu

Merja Koski (sd.) kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu

Johanna Hurme (ps.) teknisen lautakunnan jäsen, valtuutettu

Miten käy Ukikyydin ja Raatihuoneen?

Teija Uitto

Pitäisikö Raatihuone myydä?

Koski: Ei missään tapauksessa. Iso osa kuntalaisista on huolissaan, jos Raatihuonetta ei korjata. Talo on osa historiaamme ja kaupunkikuvaamme.

Nikula: Näen rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon, mutta Raatihuone on hankala palvelun tuottamista varten. Rakennus on ja pysyy siinä, vaikka se siirtyisi yksityiselle omistajalle. Suojelumääräykset ovat voimassa. Raatihuoneen kunnostaminen tulisi maksamaan kaupungille todella paljon.

Hurme: Kun rakennuksella on suojelumääräykset, ei sitä ainakaan maan tasalle olla laittamassa. Kyllä sitä voisi miettiä, miten Raatihuonetta saataisiin hyödynnettyä.

Kontu: Näen niin, että kaupungin tehtävä ei ole omistaa rakennuksia, ellei rakennuksella ole omaa käyttöä. Raatihuone on niin hieno rakennus, että ei sitä yksityisten käsissäkään hävitettäisi.

Saadaanko Ukikyydille jatkoa? Pitääkö kaupunkiin hankkia sisäistä joukkoliikennettä?

Kontu: Nykyinen joukkoliikenne kilpailutetaan ja Ukikyyti kuuluu siihen yhtenä vaihtoehtona. Sisäistä liikennettä pitäisi olla, mutta pitää paikkansa, että se maksaa. Myös Vakka-Suomen joukkoliikennettä ehdottomasti tarvittaisiin.

Koski: Meidän joukkoliikenne tarvitsee uudenlaista näkemystä. Ukikyyti on antanut hyvän vinkin, mihin suuntaan sitä kannattaa kehittää.

Hurme: Ukikyydistä, sen jatkokokeilusta ja hinnan korotuksesta on saatu dataa. Kehittämisideaa tarvitaan. Uuteenkaupunkiin on tullut paljon ukrainalaisia. Heillä ei varmasti ole omaa kulkuneuvoa. Ihmiset täällä kaipaisivat sisäistä liikennettä, mutta mikä se ratkaisu sitten olisi?

Nikula: Meidän kantokyky on taloudellisesti rajallinen. Talousarviossahan oli 348 000 euroa Ukikyydille ensi vuodelle. Se on kyllä aivan liian paljon suhteutettuna käyttäjämäärään. Ukikyydissä on myös se ongelma, että se ei voi taata kyytiä tiettyyn aikaan. Joukkoliikennettä suunnitellessa pitäisi ottaa huomioon myös raideliikenteen mahdollisuudet. Päättäjät tarvitsevat uskottavat suunnitelmat, miten joukkoliikennettä lähdettäisiin toteuttamaan. Etelä-pohjoissuunnassa Uusikaupunki on iso kaupunki.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän